Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2016

Presidentin esipuhe

Euroopan tilintarkastustuomioistuin viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhlaansa. Se on antanut tarkastuslausuman EU:n tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) yli 20 vuodelta.

Ensimmäistä kertaa vuoden 1994 jälkeen annetaan nyt vuoden 2016 tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuudesta varauman sisältävä lausunto (kielteisen lausunnon sijaan). Tämä on merkki siitä, että EU:n varainhoito on parantunut huomattavasti. Virhetaso ei ollut olennainen valtaosassa vuodelta 2016 tarkastetuista menoista, ja EU:n talousarviosta suoritettujen maksujen arvioitu virhetaso on viimeisten kolmen vuoden aikana jatkuvasti parantunut: se oli 4,4 prosenttia vuonna 2014, 3,8 prosenttia vuonna 2015 ja 3,1 prosenttia vuonna 2016. Lopuksi todetaan aiempien vuosien tapaan, että EU:n tilinpäätös vuodelta 2016 antaa oikean ja riittävän kuvan EU:n taloudellisesta asemasta.

Tilintarkastustuomioistuin on päättänyt tarkistaa EU:n talousarvion tarkastamistapaansa vuosille 2018–2020 vahvistamansa strategian mukaisesti. Tulevaisuudessa pyritään erityisesti kiinnittämään enemmän huomiota Euroopan komissiossa ja jäsenvaltioissa EU:n varainkäyttöön sovellettavien sisäisten kontrollien eri tasoihin. Näin käy avoimemmin ilmi, missä puutteita esiintyy edelleen. Tämä auttaa tilintarkastustuomioistuinta myös edistämään tilivelvollisuutta ja parantamaan EU:n varainhoitoa entisestään.

Kokonaistulokset

Keskeiset havainnot

• Vuoden 2016 tilinpäätös on laadittu kansainvälisten standardien mukaisesti, ja siinä esitetään kaikilta olennaisilta osiltaan oikea ja riittävä kuva. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin antaa tilien luotettavuudesta puhtaan tarkastuslausunnon, kuten se on antanut vuodesta 2007 lähtien.
• EU:n talousarviosta suoritettujen maksujen arvioitu virhetaso on viime vuosina jatkuvasti parantunut: 2016: 3,1 prosenttia, 2015: 3,8 prosenttia ja 2014: 4,4 prosenttia. Lisäksi voidaan todeta, että valtaosassa vuodelta 2016 tarkastetuista menoista – tukioikeuteen perustuvista maksuista – virhetaso ei ollut olennainen. Tämän vuoksi vuoden 2016 maksuista annetaan varauman sisältävä lausunto. Tämä on ensimmäinen kerta sen jälkeen, kun tarkastuslausumia aloitettiin antamaan vuodesta 1994 alkaen.
• Tukioikeuteen perustuvia maksuja suoritetaan edunsaajille, koska ehdot täyttyvät, eikä niinkään kulujen korvaamiseksi. Niiden osuus vuonna 2016 tarkastetuista menoista on noin puolet. Niihin lukeutuu myös viljelijöille maksettava suora tuki, joka muodostaa suurimman osan alan ”luonnonvarat: markkinatoimenpiteet ja suora tuki” menoista (arvioitu virhetaso 1,7 prosenttia) ja hallinnon alan menoista (0,2 prosenttia). Kummankin alan arvioitu virhetaso on kahden prosentin olennaisuusrajan alapuolella. Muita tukioikeuksiin perustuvilla maksuilla rahoitettavia toimia ovat opiskelija- ja tutkimusapurahat ja maatalouden ympäristötoimenpiteet.
• Kulujen korvaamiseen perustuvia maksuja suoritetaan edunsaajille, joille on aiheutunut EU:n varoista korvattavissa olevia kuluja. Niihin lukeutuu myös menoja kaikkein korkeimpien virhetasojen aloilta: Luonnonvarat: maaseudun kehittäminen, ympäristö, ilmastotoimet ja kalastus (arvioitu virhetaso 4,9 prosenttia) ja taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio (4,8 prosenttia). Muita kulujen korvaamiseen perustuvilla maksuilla rahoitettavia toimintoja ovat tutkimushankkeet, koulutustoimet ja kehitysohjelmat.
• Komission raportointi sääntöjenmukaisuudesta vastaa suurelta osin tilintarkastustuomioistuimen tuloksia useimmilla aloilla. Myös komission havaintojen mukaan kokonaisvirhetaso on olennainen.
• Jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission toteuttamilla korjaavilla toimenpiteillä oli myönteinen vaikutus arvioituun virhetasoon. Tilintarkastustuomioistuimen arvioima kokonaisvirhetaso olisi ilman korjaavia toimenpiteitä ollut 1,2 prosenttia korkeampi. Saatavilla oli riittävästi tietoa, jonka avulla huomattava osa virheistä olisi voitu ehkäistä tai havaita ja korjata. Jos näitä tietoja olisi hyödynnetty virheiden korjaamiseksi, arvioitu virhetaso olisi ollut vuonna 2016 taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion alan ja globaalin Euroopan alan koko varainkäytön osalta kahden prosentin olennaisuusrajan alapuolella.
• Tulevista talousarvioista rahoitettavien EU:n sitoumusten kokonaismäärä oli tänä vuonna suurempi kuin koskaan aiemmin. Määrän on arvioitu kasvavan vuoteen 2020 saakka. Maksusumasta selviytyminen ja uuden suman välttäminen olisi asetettava painopisteiksi vuonna 2020 alkavan kauden monivuotisen rahoituskehyksen suunnittelussa.
• Tilintarkastustuomioistuin vertasi komission tulosraportointikehystä muissa hallinnoissa sovellettaviin hyviin käytäntöihin. Todettiin, että komission olisi yksinkertaistettava tuloksellisuusmittausta esimerkiksi vähentämällä tavoitteiden ja indikaattorien määrää merkittävästi.

Tilintarkastustuomioistuin

Tilintarkastustuomioistuin on EU:n ulkoinen tarkastaja, joka osallistuu EU:n varainhoidon kehittämiseen, edistää tilivelvollisuutta ja avoimuutta sekä toimii unionin kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana valvojana.

Tilintarkastustuomioistuin varoittaa riskeistä, antaa varmuuden, tuo esiin puutteita ja saavutuksia sekä opastaa EU:n päätöksentekijöitä ja lainsäätäjiä EU:n toimintalinjojen ja ohjelmien hallinnoinnin parantamisessa. Tilintarkastustuomioistuin varmistaa työllään, että Euroopan kansalaiset tietävät, miten heidän rahojaan käytetään.

Tarkastuskohteet

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma EU:n talousarviosta

Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät EU:n talousarviosta vuosittain monivuotisen rahoituskehyksen pohjalta. Komissio vastaa ensi kädessä siitä, että talousarviovarat käytetään asianmukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa joka vuosi EU:n talousarvion tulot ja menot ja tutkii, ovatko tilinpäätökset luotettavia ja tulo- ja menotapahtumat sovellettavien sääntöjen ja säännösten mukaisia EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla.

Tämä muodostaa perustan tarkastuslausumalle, joka tilintarkastustuomioistuimen on annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 artiklan mukaisesti.

EU:n varainhoitovuoden 2016 talousarvio lukuina

Talousarviomenot ovat unionin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen välineenä merkittäviä.

Niiden määrä oli vuonna 2016 yhteensä 136,4 miljardia euroa eli noin 267 euroa kansalaista kohti. EU:n menojen määrä on keskimäärin 2,0 prosenttia EU:n jäsenvaltioiden julkisten menojen kokonaismäärästä.

Mistä rahat tulevat?

EU:n talousarviota rahoitetaan erilaisin tavoin. Suurin osa rahoituksesta (95,6 miljardia euroa) saadaan jäsenvaltioilta, joiden maksuosuus lasketaan maiden bruttokansantulon perusteella. Muita tulolähteitä ovat tullimaksut (20,1 miljardia euroa) sekä jäsenvaltioiden keräämä arvonlisävero (15,9 miljardia euroa).

Mihin rahat käytetään?

EU:n vuotuinen talousarvio kattaa laajan joukon aloja (ks. kaavio 1).

Maksetuilla varoilla tuetaan monenlaista toimintaa. Esimerkkeinä voidaan mainita maanviljely ja maaseutu- ja kaupunkialueiden kehittäminen, liikenneinfrastruktuurihankkeet, tutkimus, työttömyyskoulutus, hakijamaille annettava tuki sekä naapurimaille ja kehitysmaille annettava apu.

Noin kaksi kolmasosaa talousarviovaroista kuuluu yhteishallinnoinnin piiriin: yksittäiset jäsenvaltiot jakavat varat eteenpäin ja hallinnoivat menoja EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti (esimerkiksi taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion alalla sekä luonnonvarojen alalla).

Tarkastushavainnot

EU:n tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

EU:n vuoden 2016 tilinpäätös oli laadittu kansainvälisten julkisen sektorin tilinpäätösstandardien mukaisesti, ja se antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan EU:n taloudellisista tuloksista varanhoitovuodelta sekä EU:n varoista ja veloista varainhoitovuoden lopussa.

Tilintarkastustuomioistuin voi niin ollen antaa puhtaan tarkastuslausunnon (vahvistuksen) tilien luotettavuudesta, kuten se on antanut joka vuosi vuodesta 2007 lähtien.

EU:n menot ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset kulujen korvaamiseen perustuvia maksuja lukuun ottamatta

Tilintarkastustuomioistuin testaa EU:n talousarvion eri osista poimitun tapahtumaotoksen ja arvioi sen pohjalta tulojen ja eri menoalojen virhetasot. Tarkemmat tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastustavasta ja arvioidusta virhetasosta esitetään täällä.

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että tulojen virhetaso ei ollut olennainen.

EU:n talousarviosta vuonna 2016 suoritetuista maksuista annetaan varauman sisältävä lausunto. Tämä on ensimmäinen kerta sen jälkeen, kun tarkastuslausumia aloitettiin antamaan vuonna 1994.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi menojen kokonaisvirhetasoksi 3,1 prosenttia (ks. kaavio 2). Vuonna 2015 se oli 3,8 prosenttia ja vuonna 2014 vastaavasti 4,4 prosenttia.

^Huom.:Tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetason vakioitujen tilastollisten menetelmien avulla. Tilintarkastustuomioistuin katsoo 95 prosentin varmuudella, että perusjoukon virhetaso on alemman ja ylimmän virherajan välillä (tarkemmat tiedot ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2016, ensimmäisen luvun liite 1.1).

Virheet rajoittuivat pääosin kulujen korvaamiseen perustuviin maksuihin, joiden arvioitu virhetaso oli 4,8 prosenttia. Tilintarkastustuomioistuin arvioi tukioikeuksiin perustuvien maksujen virhetasoksi 1,3 prosenttia, joka on kahden prosentin olennaisuusrajan alapuolella (ks. kaavio 3).

Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin toteaa, että vuoden 2016 maksut olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset kulujen korvaamiseen perustuvia maksuja lukuun ottamatta.

Yhteinen menohallinnointi nostaa kokonaisvirhetasoa suhteellisesti

Tarkastusten avulla saadaan myös menoalakohtaisia tuloksia, jotka esitetään kaaviossa 4. EU:n menojen hallinnointitapa – komissio hallinnoi menoja suoraan tai välillisesti tai niitä hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa – vaikuttaa vain vähän sääntöjenmukaisuuteen. Yhteisesti hallinnoitujen menojen arvioitu kokonaisvirhetaso ja kaikkien muunlaisten toimintamenojen arvioitu virhetaso oli vuonna 2016 lähes sama.

Suurin osa tarkastetuista menoista (45 prosenttia) liittyy luonnonvarojen alaan. Markkinatoimenpiteissä ja suorassa tuessa on kyse lähinnä viljelijöille maksettavista suorista tuista. Sen osuus alasta on yli kolme neljäsosaa eikä sen virhetaso ole olennainen (arvioitu virhetaso: 1,7 prosenttia). Toisella alan osa-alueella ”maaseudun kehittäminen, ympäristö, ilmastotoimet ja kalastus” virhetaso on olennainen (arvioitu virhetaso: 4,9 prosenttia).

Toiseksi suurin osa tarkastetuista menoista (28 prosenttia) liittyy taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion politiikan alaan. Alan virheet johtuvat pääosin tukeen oikeuttamattomista edunsaajista, toiminnoista, hankkeista tai menoista (noin 70 prosenttia). Lähes kaikissa menoissa on kyse kulujen korvaamiseen perustuvista maksuista. Varainhoitovuosi 2016 on viimeinen vuosi, jolloin kaikki tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat menot liittyivät kauden 2007–2013 monivuotiseen rahoituskehykseen (MRK). Odotusarvona on, että tulevina vuosina kauden 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen varojen osuus kasvaa.

Näiden kahden yhteisen hallinnoinnin alan kokonaisvirhetasojen osuus on 79 prosenttia vuoden 2016 arvioidusta virhetasosta.

^%Virhetaso on arvioitu tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa ja eritoten tapahtumaotosten tarkastuksissa havaittujen kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien virheiden perusteella. Tilintarkastustuomioistuin poimii otoksen ja arvioi virhetason vakioitujen tilastotieteellisten menetelmien avulla (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2016, ensimmäisen luvun liite 1.1).

^*Tilintarkastustuomioistuin ei esitä erityisarviota monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3 (turvallisuus ja kansalaisuus) ja monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 6 (korvaukset) alaisista menoista eikä tietyistä muista menoista (kauden 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset erityisvälineet, kuten hätäapuvaraus ja joustoväline). Näillä aloilla suoritettu tarkastustyö otetaan kuitenkin huomioon varainhoitovuoden 2016 menoja koskevassa yleisessä johtopäätöksessä.

Kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn alan menojen arvioitu virhetaso on edelleen EU:n talousarvion kokonaisvirhetason yläpuolella (3,1 prosenttia). Useimmat virheistä liittyivät tapauksiin, joissa oli korvattu tutkimushankkeiden edunsaajien ilmoittamia tukeen oikeuttamattomia henkilöstökuluja tai välillisiä kustannuksia.

Globaalin Euroopan alalla kaksi kolmasosaa arvioidusta kokonaisvirhetasosta johtuu siitä, että keskeisiä asiakirjoja puuttui ja että komissio oli hyväksynyt ennakkomaksuja, joille ei esitetty taloudellisessa raportoinnissa perusteluja.

Kaaviossa 5 vertaillaan eri menoalojen arvioituja virhetasoja vuosina 2014–2016. Tulojen ja kunkin menoalan osalta saaduista tuloksista esitetään lisätietoja täällä ja asianomaisissa varainhoitovuoden 2016 vuosikertomuksen luvuissa.

^%Virhetaso on arvioitu tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa ja eritoten tapahtumaotosten tarkastuksissa havaittujen kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien virheiden perusteella. Tilintarkastustuomioistuin poimii otoksen ja arvioi virhetason vakioitujen tilastotieteellisten menetelmien avulla (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2016, ensimmäisen luvun liite 1.1).

^*Vuonna 2014 täydentävät ehdot kuuluivat tilintarkastustuomioistuimen tapahtumatarkastusten piiriin; kyseiset virheet vaikuttivat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen ”luonnonvarat” arvioituun kokonaisvirhetasoon 0,6 prosenttiyksikön verran. Niitä ei enää tarkastettu vuosina 2015 ja 2016, koska YMP:n säädöskehys oli muuttunut.

Korjaavat toimenpiteet otetaan virhetason arvioinnissa tietyissä tilanteissa huomioon

Jäsenvaltiot ja komissio soveltavat korjaavia toimenpiteitä sääntöjenvastaisten menojen tapauksissa ja silloin, kun maksuihin liittyviä virheitä ei ole havaittu prosessin aikaisemmassa vaiheessa. Tilintarkastustuomioistuin pyrkii ottamaan tarkastustuloksissaan huomioon sellaiset korjaavat toimenpiteet, jotka on tehty ennen maksun suorittamista tai ennen tilintarkastustuomioistuimen tarkastusta. Tämän jälkeen tilintarkastustuomioistuin tarkastaa oikaisujen soveltamisen ja mukauttaa arvioimaansa virhetasoa tarvittaessa.

Jos tilintarkastustuomioistuimen tarkastamiin maksuihin ei olisi kohdistettu korjaavia toimenpiteitä, vuoden 2016 arvioitu kokonaisvirhetaso olisi ollut 4,3 prosenttia 3,1 prosentin sijaan.

Saatavilla oli myös riittävästi tietoa, jonka avulla huomattava osa virheistä olisi voitu ehkäistä tai havaita ja korjata ennen kuin menot ilmoitettiin komissiolle. Jos näitä tietoja olisi hyödynnetty virheiden korjaamiseksi, arvioitu virhetaso olisi ollut vuonna 2016 taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion alan ja globaalin Euroopan alan koko varainkäytön osalta kahden prosentin olennaisuusrajan alapuolella. Tämä tarkoittaa, että EU:n varainkäytön lisäkontrolleihin ei ole tarvetta, mutta olemassa olevien kontrollien täytäntöönpanoa on valvottava kunnolla.

Komission menojen sääntöjenmukaisuudesta antamat tiedot vastaavat suurelta osin tilintarkastustuomioistuimen tarkastustuloksia

Jokainen komission pääosasto (PO) laatii vuotuisen toimintakertomuksen. Siihen kuuluu vahvistuslausuma, jossa pääjohtaja ilmoittaa saaneensa varmuuden siitä, että kertomuksessa esitetyt taloudelliset tiedot ovat oikeat ja että hänen vastuullaan olevat tapahtumat ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia. Kaikki pääosastot esittävät virhetasoarvionsa, jotka useimmissa tapauksissa vastaavat suurelta osin tilintarkastustuomioistuimen esittämiä virhetasoarvioita.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi petosepäilyistä OLAFille

Petoksesta on kyse silloin, kun harhaanjohtavia tietoja on annettu tahallisesti hyötymistarkoituksessa. Tilintarkastustuomioistuimen arvioima EU:n talousarvion virhetaso ei niin ollen kuvasta petosten, tehottomuuden tai tuhlaamisen määrää. Virhetaso on arvio varoista, joita ei olisi pitänyt maksaa, koska niitä ei käytetty sovellettavien sääntöjen ja säännösten mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi Euroopan unionin petostentorjuntavirastolle (OLAF) kaikista tarkastustyön aikana havaituista petosepäilytapauksista. Tämän jälkeen OLAFin tehtävänä on tutkia epäilyt ja ryhtyä jatkotoimiin tarvittaessa yhteistyössä kansallisten oikeusviranomaisten kanssa. Vuonna 2016 tilintarkastustuomioistuin havaitsi 11 petosepäilytapausta noin 1 000 tapahtumassa, jotka tarkastettiin tarkastuslausumaa varten ja muiden tuloksellisuuden ja/tai säännönmukaisuuden tarkastusten yhteydessä (2015: 12).

Nämä tapaukset ja viisi muuta, kansalaisten tilintarkastustuomioistuimelle ilmoittamaa tapausta annettiin OLAFin käsiteltäviksi. Petosepäilytapauksissa oli kyse tilanteista, joissa oli luotu keinotekoisesti tuen saamisen mahdollistavat olosuhteet, jätetty toimittamatta tavarat tai palvelut, tai joissa ilmoitetut kulut eivät täyttäneet tukikelpoisuuskriteerejä, esiintyi eturistiriitoja ja hankintamenettelyihin liittyi sääntöjenvastaisuuksia.

Haluatko lisätietoja? Tiedot keskeisistä havainnoista esitetään kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta annetun vuoden 2016 vuosikertomuksen ensimmäisessä luvussa. Koko vuosikertomus on saatavilla tilintarkastustuomioistuimen internet-sivustolla (http://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=41732).

Talousarvio- ja varainhallintoon kohdistuvat haasteet

Tulevina vuosina maksettavat määrät ovat suurempia kuin koskaan aiemmin

Vuonna 2016 EU suoritti maksuja alun perin suunniteltua vähemmän. Tämä johtui pääosin siitä, että maksujen käynnistäminen viivästyi huomattavasti useissa yhteisesti hallinnoiduissa kauden 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmissa. Näin tapahtui etenkin Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) kohdalla koheesion ja maaseudun kehittämisen aloilla.

Tulevia velvoitteita hyväksyttiin samanaikaisesti lähes suunnitelman mukaisesti. Tämän seurauksena tulevina vuosina maksettava määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin, noin 238,8 miljardia euroa. Maksusumasta selviytyminen ja uuden suman välttäminen olisi asetettava painopisteiksi vuoden 2020 jälkeen alkavan kauden monivuotisen rahoituskehyksen suunnittelussa.

EU:n talousarvioon liittyvä taloudellinen kokonaisriski on myös kasvanut merkittävien pitkäaikaisten velkojen, takausten ja oikeudellisten velvoitteiden myötä. Tämä merkitsee, että varoja on tulevaisuudessa hallinnoitava huolellisesti, jotta EU:n talousarvioon tällä alalla kohdistuvia riskejä voidaan rajoittaa.

Jäsenvaltioilla saattaa olla vaikeuksia käyttää tiettyjä saatavilla olevia EU:n varoja

ERI-rahastojen (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) osuus EU:n menoista on noin kolmannes, ja ne muodostavat merkittävän osuuden joidenkin jäsenvaltioiden julkisen talouden menoista (ks. kaavio 6).

Kun otetaan huomioon, että maksusitoumusmäärärahoja on käytettävissä vielä huomattavan suuri määrä kauden 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä, niillä jäsenvaltioilla, joissa ERI-rahastot edustavat merkittävää osuutta julkisen talouden menoista, saattaa olla vaikea yksilöidä riittävästi laadukkaita hankkeita, joihin saatavilla olevat EU-varat voidaan käyttää tai joita voidaan osarahoittaa.

Tilintarkastustuomioistuin pani yleisesti ottaen merkille, että EU:n talousarviosta saatavat varat muodostavat merkittävän osuuden joidenkin jäsenvaltioiden pääomainvestoinneista yksittäisenä vuonna. Se tarkoittaa, että näiden varojen suuruudella ja ajoituksella voi olla merkittäviä makrotaloudellisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat esimerkiksi investointeihin, kasvuun ja työpaikkoihin. Tämä on otettava riittävästi huomioon suunniteltaessa EU:n talousarvion tulevia menoja.

EU:n talousarvio ei ole odottamattomissa tilanteissa kovinkaan joustava

EU:n talousarviojärjestelmä on suunniteltu EU:n pitkän aikavälin meno-ohjelmien ennakoitavissa olevaan rahoittamiseen. EU:lla on myös useita talousarviovälineitä hätätilanteiden joustavaa käsittelyä varten. Näitä välineitä on käytetty viime vuosina entistä enemmän esimerkiksi pakolaiskriisin yhteydessä.

Maksut ovat viivästyneet useissa kauden 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmissa, minkä vuoksi tilintarkastustuomioistuin katsoo, että on olemassa riski, että varainkäytön enimmäismäärät saavutetaan tavanomaisilla menoilla tulevina vuosina. Tämä vähentäisi erittäin tarpeellista EU:n talousarvion joustavuutta reagoida odottamattomissa tilanteissa.

EU:n rahoitusjärjestelyt monimutkaistuivat edelleen

EU:n talousarvio on yksi yhteinen mekanismi, johon sovelletaan erityisiä sääntöjä. Tämä auttaa varmistamaan tilivelvollisuuden ja avoimuuden EU:n kansalaisia ja heidän edustajiaan kohtaan.

Rahoitusjärjestelyt ovat kuitenkin kehittyneet paljon vuosien saatossa, koska on ollut löydettävä lisärahoitusta, jolla vastataan uusiin haasteisiin (muun muassa rahoituskriisi, ilmastotoimet, muuttoliike ja pakolaiskriisi sekä investointien edistäminen EU:ssa). Tämän seurauksena EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien täytäntöönpanoa rahoittavien osapuolten ja välineiden lukumäärä on kasvanut huomattavasti. Tämä on EU:n varainkäytön kohdalla vaikeuttanut tehokasta hallinnointia, tarkastamista ja raportointia sekä kattavan yleiskuvan saamista.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo riskinä olevan, että suuntauksen jatkuminen rajoittaa tilivelvollisuutta ja EU:n talousarvion avoimuutta.

Haluatko lisätietoja? Tiedot talousarvio- ja varainhallintoa koskevista keskeisistä havainnoista esitetään kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta annetun vuoden 2016 vuosikertomuksen toisessa luvussa.

Tuloksellisuuteen olisi keskityttävä enemmän

Komission soveltamaa tulosraportointikehystä voitaisiin parantaa omaksumalla kansainvälisiä hyviä käytäntöjä

EU:n varojen käytössä olisi noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatteita, jotka ovat taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus. Komissio soveltaa tuloksellisuuden mittaamiseen ja EU:n talousarviovaroilla rahoitetun toiminnan tuloksista raportointiin monimutkaista ja muista eroavaa kehystä. Tilintarkastustuomioistuin vertasi komission soveltamaa kehystä kansainvälisiin standardeihin ja kansallisten viranomaisten ja muiden kansainvälisten organisaatioiden hyviin käytäntöihin. Tämän avulla pystyttiin kartoittamaan useita alueita, joilla komissio voisi oppia muilta ja parantaa tulosraportointijärjestelmäänsä. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa tältä osin, että komissio

• yksinkertaistaa tuloksellisuusmittausta esimerkiksi vähentämällä tavoitteiden ja indikaattorien määrää
• tasapainottaa tulosraportointia esimerkiksi esittämällä keskeisissä tuloksellisuutta koskevissa kertomuksissaan selkeästi tietoa tulosten saavuttamiseen kohdistuvista keskeisistä haasteista
• tekee tuloksellisuutta koskevista kertomuksista käyttäjäystävällisempiä esimerkiksi hyödyntämällä enemmän visuaalisia ja vuorovaikutteisia välineitä tietojen esittämisessä
• osoittaa paremmin, että arviointituloksia hyödynnetään esimerkiksi järjestelmällisemmässä seurannassa
• ilmoittaa keskeisissä tuloksellisuutta koskevissa kertomuksissa, onko annettujen tuloksellisuustietojen laatu heidän parhaan tietämyksensä mukaisesti riittävä
• asettaa tuloksellisuustiedot helpommin saataville.

Komissio hyväksyy ja panee täytäntöön suuren osan tilintarkastustuomioistuimen esittämistä suosituksista

Tämänvuotinen seuranta-analyysi koski 108:aa komissiolle vuosina 2010–2013 esitettyä suositusta. Komissio pani 90 suositusta täytäntöön kokonaan tai suurimmaksi osaksi. Komissio oli pannut useimmissa tapauksissa täytäntöön jopa sellaiset suositukset, joita se ei ollut alun perin hyväksynyt. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että ainoastaan kuutta suositusta ei ollut pantu lainkaan täytäntöön (ks. kaavio 7).

Tilintarkastustuomioistuin hyväksyi viime vuonna ennätysmäärän erityiskertomuksia monista eri aiheista

Tuloksellisuutta arvioidaan säännöllisesti erityiskertomuksissa, joista suurin osa perustuu tuloksellisuuden tarkastuksiin tai säännönmukaisuuden ja tuloksellisuuden arviointeihin. Tilintarkastustuomioistuin antoi vuonna 2016 ennätysmäärän eli 36 erityiskertomusta. Kaikki vuoden 2016 erityiskertomukset luetellaan kaaviossa 8.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tuloksellisuuden arvioinnista esitetään kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta annetun vuoden 2016 vuosikertomuksen kolmannessa luvussa.

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset – jotka koskevat lähinnä tuloksellisuustarkastuksia – ovat saatavilla tilintarkastustuomioistuimen internet-sivustolla 23 EU-kielellä (http://www.eca.europa.eu/fi/Pages/AuditReportsOpinions.aspx?ty=Specialreport&tab=tab4).

Tulot ja menoalat lähemmin tarkasteltuna

Tulot
144,7 miljardia euroa

Tarkastuskohteet

Tarkastus kattoi EU:n talousarvion tulot, joiden avulla unioni rahoittaa menonsa. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti tietyt keskeiset omien varojen laskentaa ja keruuta koskevat valvontajärjestelmät ja tulotapahtumaotoksen.

Jäsenvaltioiden bruttokansantuloon (BKTL) ja arvonlisäveroon (alv) perustuvat rahoitusosuudet lasketaan jäsenvaltioiden toimittamien makrotaloudellisten tilastotietojen ja arvioiden perusteella. Vuonna 2016 EU:n kokonaistuloista BKTL:oon perustuvia EU:n tuloja oli 66 prosenttia ja alv:oon perustuvia EU:n tulojen osuus oli 11 prosenttia.

Perinteiset omat varat koostuvat lähinnä tuontitulleista, jotka jäsenvaltioiden viranomaiset kantavat EU:n puolesta. Niiden osuus EU:n tuloista oli 14 prosenttia. Loput yhdeksän prosenttia EU:n tuloista on peräisin muista lähteistä (esim. unionin sopimuksiin ja ohjelmiin liittyvät rahoitusosuudet ja palautukset sekä komission kilpailusääntöjen rikkomisista määräämät sakot).

Tarkastushavainnot

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat tuloihin liittyvät järjestelmät olivat yleisesti ottaen vaikuttavat. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tietyt perinteisiin omiin varoihin liittyvät kontrollit olivat ainoastaan osittain vaikuttavia. Lisäksi havaittiin joitakin aloja, joilla komissio voisi parantaa käyttämiään menetelmiä. Lisäksi se voisi parantaa todentamisprosessiaan, jonka avulla varmistetaan monikansallisen toiminnan vaikutukset BKTL:n arviointiin (erityisesti aktivoitujen tutkimus- ja kehittämisalan (T&K) hyödykkeiden käsittelymenetelmiä olisi aihetta parantaa). Tämä voi vaikuttaa jäsenvaltioiden EU:n talousarvioon maksamien rahoitusosuuksien laskentaan.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• analysoi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kaikki mahdolliset vaikutukset, joita monikansallisten yritysten toiminnalla on BKTL:n arviointiin, ja opastaa jäsenvaltioita siinä, miten monikansallinen toiminta otetaan huomioon BKTL-tietojen kokoamisen yhteydessä
• varmistaa, että T&K-hyödykkeet on viety oikein jäsenvaltioiden kansantalouden tilinpitoon.

 

Haluatko lisätietoja? Tiedot EU:n tuloja koskevasta tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta annetun vuoden 2016 vuosikertomuksen neljännessä luvussa.

Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky
15,2 miljardia euroa

Tarkastuskohteet

Tarkastus koski seuraavien alojen menoja: tutkimus ja innovointi, koulutusjärjestelmät ja työllisyyden edistäminen, digitaaliset sisämarkkinat, uusiutuva energia ja energiatehokkuus, liikennealan nykyaikaistaminen sekä liiketoimintaympäristön parantaminen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) osalta.

Vuonna 2016 alalla tarkastettujen menojen määrä oli 15,2 miljardia euroa. Suurin osa menoista muodostui avustuksista, joita myönnetään hankkeisiin osallistuville julkisille tai yksityisille edunsaajille. Toimien sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvana pääasiallisena riskinä on, että edunsaajat ilmoittavat tukeen oikeuttamattomia kuluja, jotka jäävät havaitsematta tai korjaamatta ennen kuin komissio korvaa kulut.

Tutkimus- ja innovointimenot kattoivat vuonna 2016 tämän alaotsakkeen menoista 59 prosenttia. Menot toteutetaan ohjelmakautta 2007–2013 koskevan tutkimuksen ja kehittämisen seitsemännen puiteohjelman (tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma) sekä ohjelmakautta 2014–2020 koskevan Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta.

Tarkastushavainnot

Suurin osa virheistä liittyi tukeen oikeuttamattomien henkilöstökulujen korvaamiseen, muihin tuleen oikeuttamattomiin suoriin kuluihin (esim. matka- ja laitteistomenot, jotka eivät liity hankkeeseen) tai edunsaajien ilmoittamiin tukeen oikeuttamattomiin välillisiin kustannuksiin. Tämä kattaa laskentavirheet, todentavan aineiston puuttumisen ilmoitettujen kulujen osalta ja kulut, jotka aiheutuivat tukikelpoisuuskauden ulkopuolella (ks. laatikossa esitetyt esimerkit).

Saatavilla oli riittävästi tietoa, jonka avulla huomattava osa virheistä olisi voitu ehkäistä tai havaita ja korjata. Jos näitä tietoja olisi hyödynnetty virheiden korjaamiseksi, arvioitu virhetaso olisi ollut kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn alan koko varainkäytön osalta 2,9 prosenttia.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi useissa tapauksissa, että hankekoordinaattori oli jakanut EU:n rahoituksen myöhässä muille hankkeeseen osallistujille. Tästä voi aiheutua vakavia taloudellisia seurauksia hankkeeseen osallistujille, erityisesti pk-yrityksille, joiden käyttöpääoma on pieni.

Horisontti 2020 -ohjelman rahoitussäännöt ovat tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman sääntöjä yksinkertaisemmat, ja komissio on toteuttanut merkittäviä toimia vähentääkseen hallinnoinnin monimutkaisuutta. Yksinkertaistaminen on tärkeää, koska se vähentää hallinnollista rasitusta ja voi vähentää oikeudellisen epävarmuuden ja edunsaajien epäyhdenmukaisen kohtelun riskiä. Vuonna 2016 komissio toteutti lisää yksinkertaistamistoimia (mm. kohdennettu tuki startup-yrityksille ja kertakorvausten laajempi käyttö). Tilintarkastustuomioistuin näkee sekä mahdollisuuksia että riskejä oikeudellisen kehyksen yksinkertaistamisessa.

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston, koulutuksen ja kulttuurin pääosaston ja liikenteen ja liikkumisen pääosaston vuotuisissa toimintakertomuksissa annettiin oikea arvio tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuudesta. Annetut tiedot vahvistivat tilintarkastustuomioistuimen havainnot ja johtopäätökset. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi eroja menetelmissä, joiden avulla pääosastot laskivat virhetasot ja riskinalaiset määrät.

Yhteinen tarkastustoiminto on vuodesta 2014 lähtien vastannut tutkimuksen puiteohjelmien yhteydessä toteutettujen hankkeiden jälkitarkastuksista. Komission sisäisen tarkastuksen osasto tarkasti yhteisen tarkastustoiminnon ja suositti, että se päättäisi tarkastuksensa nopeammin ja parantaisi sisäisiä Horisontti 2020 -hankkeiden tarkastusten suunnittelu-, seuranta- ja raportointiprosesseja.

Taloudellisten tarkastusten lisäksi komissio arvioi myös kunkin tutkimus- ja innovointihankkeen tuloksellisuutta ennen kulujen korvaamista. Tilintarkastustuomioistuin arvioi tuloksellisuutta koskevaa komission arviointia tarkastamalla otoksen, johon oli poimittu 60 yhteistyöhanketta tutkimus- ja innovointialalta. Komissio katsoi, että odotetut tulokset oli saavutettu useimmissa hankkeissa ja viidesosassa niistä poikkeuksellisen onnistuneesti. Samanaikaisesti 15 prosenttia hankkeista viivästyi komission mukaan aikataulusta. Hankkeista seitsemässä prosentissa komissio katsoi, että raportoidut kulut eivät olleet saavutettuun edistymiseen nähden kohtuullisia.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• selkiyttää edelleen Horisontti 2020 -puiteohjelman sääntöjä ja menettelyjä oikeudellisen epävarmuuden vähentämiseksi hyödyntämällä enemmän tarkistettuun varainhoitoasetukseen sisältyviä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja (mm. yksikkökustannukset, kertakorvaukset, kiinteämääräinen rahoitus ja palkinnot).
• noudattaa yhdenmukaista lähestymistapaa virhetasojen ja riskinalaisten kokonaismäärien laskennassa
• vähentää jälkitarkastusten päätökseen saattamiseen käytettyä aikaa ja parantaa sisäisiä tarkastusten suunnittelu-, seuranta- ja raportointiprosesseja.

Haluatko lisätietoja? Tiedot kasvua ja työllisyyttä edistävään kilpailukykyyn liittyviä EU-menoja koskevasta tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta annetun vuoden 2016 vuosikertomuksen viidennessä luvussa.

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio
35,7 miljardia euroa

Tarkastuskohteet

Tällä menoalalla pyritään supistamaan alueiden välisiä kehityseroja, uudistamaan taantuvia teollisuusalueita sekä edistämään rajat ylittävää, monikansallista ja alueiden välistä yhteistyötä.

Tällä alalla vuodelta 2016 tarkastettujen menojen määrä oli 35,7 miljardia euroa. Vuosi 2016 oli viimeinen vuosi, jolloin kaikki tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat maksut liittyivät ohjelmakauteen 2007–2013. Menoaloja on pääasiassa kaksi: alue- ja kaupunkipolitiikka sekä työllisyys- ja sosiaaliasiat.

• EU:n alue- ja kaupunkipolitiikkaa toteutetaan lähinnä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja koheesiorahaston kautta. Niiden osuus koheesiomenoista oli vuonna 2016 yhteensä 76 prosenttia. EAKR:sta rahoitetaan infrastruktuurihankkeita, työpaikkojen luomista tai säilyttämistä, alueiden taloudellista kehitystä edistäviä aloitteita ja pk-yrityksiä tukevia toimia. Koheesiorahasto rahoittaa ympäristö- ja liikenneinfrastruktuurihankkeita jäsenvaltioissa, joiden henkeä kohti laskettu bruttokansantulo (BKTL) on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.
• Työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa rahoittaa lähinnä Euroopan sosiaalirahasto, ja sen osuus koheesioalan menoista oli vuonna 2016 yhteensä 21 prosenttia. Tämän alan menoilla pyritään parantamaan työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia sekä edistämään korkeaa työllisyysastetta sekä uusien ja parempien työpaikkojen luomista.

Komissio hallinnoi menoja yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Hallinnointi kattaa niiden toimenpideohjelmien yhteisrahoituksen, joiden kautta hankkeita toteutetaan. Kulujen korvaamiseen sovellettavat tukikelpoisuussäännöt määritetään kansallisesti tai alueellisesti, ja ne vaihtelevat jäsenvaltiosta ja/tai ohjelmasta toiseen.

Noin kolme prosenttia koheesioalan varoista käytetään muiden erityisvälineiden ja rahastojen kautta; näitä ovat mm. Euroopan naapuruusväline ja Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD).

Tarkastushavainnot

Kokonaisuutena tarkasteltuna taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion alan pääasialliset virhelähteet ovat tukeen oikeuttamattomat kulut edunsaajien ilmoituksissa, tukeen oikeuttamattomien hankkeiden, toimien tai edunsaajien valinta (ks. laatikossa esitetyt esimerkit) ja julkisia hankintoja koskevien säännösten rikkominen.

Merkittävä osa kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä sisältävistä tapahtumista oli sellaisia, joiden osalta jäsenvaltioiden viranomaisilla oli riittävästi tietoa voidakseen ehkäistä tai havaita ja korjata tapahtumissa esiintyvät virheet ennen kuin komissiolta haettiin korvauksia. Jos näitä tietoja olisi hyödynnetty virheiden korjaamiseksi ennen kuin menot ilmoitettiin komissiolle, menojen arvioitu virhetaso olisi ollut taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion alan koko varainkäytön osalta 1,1 prosenttia eli alle kahden prosentin olennaisuusrajan.

EAKR:n ja ESR:n rahoitusvälineet

Vuoden 2015 lopussa rahoitusvälineiden keskimääräinen maksatusaste lopullisille edunsaajille oli 75 prosenttia eli tilanne oli parantunut edellisestä vuodesta (57 prosenttia). Rahoitusvälineiden kautta yritykset tai kaupunkihankkeet saavat rahoitusta pääomasijoitusten, lainojen tai vakuuksien muodossa. Vuoden 2015 loppuun mennessä oli perustettu kaikkiaan 1052 rahoitusvälinettä, joihin oli osoitettu yhteensä noin 16,9 miljardia euroa. Useilla jäsenvaltioilla oli vaikeuksia käyttää kaikki määrärahat. Espanja, Italia, Alankomaat ja Slovakia jäivät tältä osin huomattavasti EU:n keskiarvon alapuolelle. Jollei kaikkia saatavilla olevia varoja käytetä, tämä tarkoittaa, että yksi tämäntyyppisen välineen pääasiallisista hyödyistä – mahdollisuus käyttää varat useampaan kertaan – ei täysin toteudu.

Komission ohjelmakaudelta 2007–2013 saama varmuus

Tilintarkastustuomioistuin toteaa kauden 2007–2013 ohjelmien päättämisen valmistelua koskevassa erityiskertomuksessaan nro 36/2016, että komissio oli varmistanut jäsenvaltioille riittävät järjestelyt koheesioalan toimenpideohjelmien päättämistä varten. Tilintarkastustuomioistuin totesi myös erityiskertomuksessa nro 4/2017, joka koski komission koheesioalalla ohjelmakaudella 2007–2013 täytäntöön panemia rahoitusoikaisuja, että komissio oli hyödyntänyt käytettävissään olleita toimenpiteitä vaikuttavasti EU:n talousarvion suojaamiseksi sääntöjenvastaisilta menoilta.

Vuoden 2016 toimintakertomuksissa annetaan alustavat tiedot riskinalaisista määristä ja jäännösriskistä. Tämä koskee sekä kauden 2007–2013 päättämistä että kaudella 2014–2020 käyttöön otettua, varmuuden saamiseksi vuosittain toimitettavaa asiakirjakokonaisuutta. Päättämisasiakirjoja koskevan komission arvioinnin määräaika oli vasta 31. elokuuta 2017. Tämän vuoksi komissio raportoi tarkastusviranomaisten ilmoittamia jäännösriskitasoja koskevan arviointinsa tuloksista vuoden 2017 toimintakertomuksissa.

Komission ohjelmakaudelta 2014–2020 saama varmuus

Ohjelmakauden 2014–2020 alkamisesta on kulunut kolme vuotta, ja jäsenvaltiot ovat nimenneet vain 77 prosenttia ERI-rahastojen täytäntöönpanosta vastaavista ohjelmaviranomaisista. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että talousarvion toteuttamisessa ilmenneet viiveet olivat vuoden 2017 puoliväliin mennessä suurempia kuin vastaavassa vaiheessa ohjelmakaudella 2007–2013.

Komission olisi täsmennettävä, kuinka jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten olisi määriteltävä rahoitusvälineiden osalta tarkastettavat perusjoukot. Kun tarkastettava perusjoukko määritellään alkuperäisiksi rahoitusvaroiksi eikä tilinpäätöksissä ilmoitetuiksi tukikelpoisiksi menoiksi, jäännösriski- ja jäännösvirhetaso arvioidaan todellista alhaisemmaksi. Sama ongelma koskee valtiontukiennakoita.

Hankkeiden tuloksellisuuden arviointi

Tilintarkastustuomioistuin arvioi 168 todellisuudessa päätökseen saatua hanketta. Vain kolmasosalla tarkastetuista hankkeista oli tuloksellisuuden mittaamiseen tarkoitettu järjestelmä, jonka yhteydessä oli määritetty toimenpideohjelman tavoitteisiin kytketyt tuotos- ja tulosindikaattorit. Suurimmassa osassa tarkastetuista hankkeista tuotostavoitteet saavutettiin ainakin osittain, kun taas 42 prosentissa ei ollut määritetty tulosindikaattoreita ja/tai tavoitearvoja. Tämän vuoksi oli mahdotonta arvioida, ovatko asianomaiset hankkeet edistäneet ohjelman yleistavoitteita.

Koheesioalan kauden 2014–2020 kumppanuussopimuksia ja ohjelmia koskevista komission neuvotteluista annetussa erityiskertomuksessa nro 2/2017 analysoitiin merkittäviä eroja, joita ilmenee tuotosindikaattoreiden ja vielä suuremmassa määrin tulosindikaattoreiden hyödyntämisessä ERI-rahastojen välillä. Tällaisia eroja on myöskin toimintalohkojen välillä, mikä vaikeuttaa EU:n talousarvion eri otsakkeisiin liittyvien tulosten vertaamista.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• kiinnittää kauden 2007–2013 ohjelmien päättämisen yhteydessä erityistä huomiota aloihin, joilla on suurempi riski, että ilmoitetaan tukeen oikeuttamattomia menoja tai virheellisiä tietoja, jotka saattavat johtaa liian suuriin korvauksiin
• kiinnittää ohjelmakaudella 2014–2020 huomiota ongelmiin, joiden vuoksi jäännösriski- ja jäännösvirhetasoa ei kenties voida laskea luotettavasti
• lisää vuoden 2020 jälkeen sovellettavien ERI-rahastojen rakennetta ja täytäntöönpanomekanismia uudelleenmääritettäessä tuloksellisuuden painotusta ohjelman yhteydessä ja yksinkertaistaa maksuihin sovellettavaa mekanismia edistämällä tarpeen mukaan sellaisten lisätoimenpiteiden käyttöä, joiden avulla maksut kytketään tuloksellisuuteen sen sijaan, että pelkästään korvataan kuluja.

Luonnonvarat
57,9 miljardia euroa

Tarkastuskohteet

Menoala kattaa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP), yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) ja ympäristötoimenpiteet.

YMP muodostaa EU:n maatalousmenojen perustan. Sen avulla pyritään lisäämään maatalouden tuottavuutta ja täten takaamaan maatalousväestölle kohtuullinen elintaso, vakauttamaan markkinat ja varmistamaan elintarvikkeiden saatavuus kohtuullisin hinnoin.

Vuonna 2016 alalla tarkastettujen menojen määrä oli 57,9 miljardia euroa. YMP:n menoja hallinnoidaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. YMP:hen osoitetaan varoja kahdesta rahastosta:

• EU:n suorat tuet ja markkinatoimenpiteet rahoitetaan kokonaisuudessaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto). Sen osuus alan menoista on 77 prosenttia.
• Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitetaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa maaseudun kehittämistä koskevia ohjelmia. Sen osuus menoista on 21 prosenttia.

Kummankin rahaston menot kanavoidaan noin 80 maksajaviraston kautta. Maksajavirastojen vastuulla on tarkastaa tukihakemusten tukikelpoisuus ja suorittaa maksut edunsaajille.

Yhteistä kalastuspolitiikkaa toteutetaan lähinnä komission ja jäsenvaltioiden yhdessä hallinnoiman Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) avulla.

Komissio hallinnoi keskitetysti EU:n ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöalan varainkäytössä tärkein väline on ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma (LIFE).

Tarkastushavainnot

Markkinatoimenpiteet ja suora tuki (maataloustukirahasto)

Suoran tuen yhteydessä tärkein muuttuja on maatalousmaan pinta-ala. Valvontajärjestelmien jatkuva parantuminen on auttanut alentamaan maataloustukirahaston virhetasoa vuonna 2016 ensimmäistä kertaa alle kahden prosentin olennaisuusrajan. Pääasiallisesti tämä johtui siitä, että pysyvän nurmen määritelmää on tarkistettu, viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmää (LPIS-järjestelmä) on parannettu ja käyttöön on otettu uusi paikkatietoanalyysiin perustuva tukihakemuslomake.

Viherryttämistuki on ympäristövaatimuksia noudattaville viljelijöille maksettava lisätuki. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 63 tämäntyyppistä maksua ja havaitsi, että viljelijät noudattivat viljelyn monipuolistamista ja pysyvän nurmen suojelua koskevia vaatimuksia. Ekologisiin aloihin liittyi joitakin virheitä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että useilla maksajavirastoilla ei joko ollut luotettavia tietoja siitä, mihin luokkaan niiden LPIS-järjestelmään kirjatut maa-alueet kuuluivat, tai ne eivät käyttäneet järjestelmää maksupyyntöjen tarkistamiseen.

Maaseudun kehittäminen, ympäristö, ilmastotoimet ja kalastus

Maaseuturahaston yhteydessä esiintyvät virheet poikkeavat luonteeltaan ja ominaispiirteiltään muiden ”luonnonvarojen” menoalojen virheistä.

Tukeen oikeuttamattomien edunsaajien, toimintojen, hankkeiden ja menoerien lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi virheitä, jotka liittyivät siihen, että ala ei oikeuttanut tukeen ja tukikelpoisten hehtaarien määrä oli ilmoitettu liian suureksi. Tänä vuonna suurimmista tukikelpoisuusvirheistä kolme liittyi edunsaajiin, jotka eivät olleet ilmoittaneet yhteyksiään sidosyrityksiin, joiden valvonnassa ne olivat tai joiden kanssa ne olivat tehneet yhteisen hakemuksen tai joilta ne tekivät hankintoja, vaikka sitä EU:n tai kansallisissa säännöissä vaaditaan (ks. esimerkki).

Merkittävä osa kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä sisältävistä tapahtumista oli sellaisia, joiden osalta kansallisilla viranomaisilla oli riittävästi tietoa voidakseen ehkäistä tai havaita ja korjata tapahtumissa esiintyvät virheet ennen kuin komissiolta haettiin korvauksia. Jos näitä tietoja olisi hyödynnetty virheiden korjaamiseksi ennen kuin menot ilmoitettiin komissiolle, menojen arvioitu virhetaso olisi ollut maaseudun kehittämisen, ympäristön, ilmastotoimien ja kalastuksen alan koko varainkäytön osalta 3,4 prosenttia.

Laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskeva raportointi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastossa

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuoden 2016 toimintakertomuksessaan esittämä luonnonvarojen alan mukautettu virhetaso vastaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen johtopäätöstä, jonka mukaan kyseisen menoalan kokonaisvirhetaso on olennainen.

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 7/2017 pidetään todentamisviranomaisten uutta roolia yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tarkastamisessa myönteisenä kehityksenä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin useita merkittäviä puutteita ja suositti, että otantaa, tarkastuksia ja virhetasojen laskentaa olisi parannettava.

Tuloksellisuuden arviointi

Tarkastukseen valittujen maaseudun kehittämisen investointihankkeiden tuloksellisuusnäkökohtien tarkastuksessa ilmeni, että 95 prosenttia investoinneista oli toteutettu suunnitelmien mukaisesti.

Kulujen kohtuullisuudesta ei kuitenkaan ollut riittävästi evidenssiä 34 prosentissa tapauksista. Kun yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö on mahdollista, niiden avulla voidaan vaikuttavasti vähentää liian korkeiden hintojen riskiä – kunhan kustannustaso on määritetty oikein. Tilintarkastustuomioistuin analysoi tätä kysymystä parhaillaan tarkemmin ja aikoo julkaista aiheesta erityiskertomuksen vuonna 2018.

Viherryttämisen tuloksellisuutta koskevassa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittiin, että maankäytössä on järjestelmän käyttöönoton ansiosta tapahtunut joitakin myönteisiä muutoksia, jotka liittyvät erityisesti ekologisten alojen perustamiseen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi. Tilintarkastustuomioistuimen otoksessa oli havaittavissa myönteisiä muutoksia noin 3,5 prosentin osuudella viljelysmaasta.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• tarkistaa lähestymistapaa, jota maksajavirastot käyttävät maa-alojen luokitteluun ja maankäyttöluokkien päivittämiseen LPIS-järjestelmässään sekä vaadittujen ristiintarkastusten suorittamiseen, jotta viherryttämistukeen liittyvää virheriskiä voitaisiin pienentää
• antaa ohjeita ja levittää tietoa parhaista käytännöistä kansallisille viranomaisille, jotta voidaan varmistaa, että näiden tarkastuksissa yksilöidään hakijoiden ja muiden tuettuihin hankkeisiin liittyvien sidosryhmien väliset yhteydet.

Turvallisuus ja kansalaisuus
2,4 miljardia euroa

Tarkastuskohteet

Menoala kattaa erityyppisiä toimintapolitiikkoja, joiden yhteisenä tavoitteena on lujittaa ’EU:n kansalaisuuden’ käsitettä luomalla vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alue, jolla ei ole sisäisiä rajoja.

Tällä alalla vuodelta 2016 tarkastettujen menojen määrä oli 2,4 miljardia euroa. Varat käytetään rajavalvontaan, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan, oikeus- ja sisäasioiden alaan, julkiseen terveydenhuoltoon, kuluttajansuojaan, kulttuuriin, nuorisoalaan, tiedotukseen sekä kansalaisten kanssa käytävään vuoropuheluun. Menoala on suhteellisen pieni, mutta kasvava osa EU:n talousarviota (vuonna 2016 noin 1,9 prosenttia).

Huomattava osa varoista käytetään 12 erillisviraston kautta. Tilintarkastustuomioistuin raportoi näistä erikseen erityisvuosikertomuksissa.

Maahanmuutto- ja turvallisuusalan toimia toteutetaan suurelta osin jäsenvaltioiden ja komission yhteishallinnoinnin puitteissa. Alan osuus menoista on noin puolet (53 prosenttia). Tärkeimmät otsakkeeseen liittyvät rahastot ovat

• turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), jonka tavoitteena on edistää muuttovirtojen tehokasta hallinnointia sekä kehittää EU:lle yhteinen lähestymistapa turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksiin
• sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF), jonka tarkoituksena on saavuttaa korkea turvallisuuden taso EU:ssa.

Rahastot aloittivat toimintansa vuonna 2014, jolloin ne korvasivat SOLID-yleisohjelman (yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma). Niiden toiminta jatkuu vuoteen 2020 saakka.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti myös pienen määrän tämän menoalan muihin otsakkeisiin liittyviä tapahtumia. Otos oli kooltaan pieni, joten tilintarkastustuomioistuin ei voi laskea turvallisuuden ja kansalaisuuden alaa edustavaa virhetasoa.

Tarkastushavainnot

Komissio ja jäsenvaltiot ovat edistyneet erittäin hitaasti yhteisesti hallinnoitujen AMIF- ja ISF-rahastojen maksujen suorittamisessa. Komissio ei ollut varainhoitovuoden 2015 loppuun mennessä hyväksynyt yhtäkään maksua 15 jäsenvaltion kohdalla. Saatavilla olevista varoista oli hyväksytty alle viisi prosenttia kuudessa jäsenvaltiossa, 5–10 prosenttia kolmessa jäsenvaltiossa ja 10–15 prosenttia neljässä jäsenvaltiossa.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi SOLID-yleisohjelmassa sekä AMIF- ja ISF-rahastoissa joukon puutteita, jotka saattavat viivästyttää näiden rahastojen täytäntöönpanoa, huonontaa jäsenvaltioiden järjestelmiä koskevaa komission arviointia, viivästyttää valvontajärjestelmien puutteiden korjaamista ja lisätä rahoitettujen toimien tukikelpoisuuteen, hallinnointiin ja valvontaan liittyvää riskiä.

Globaali Eurooppa
8,3 miljardia euroa

Tarkastuskohteet

Menoala sisältää menot, jotka liittyvät ulkopolitiikkaan, EU:n ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille annettavaan tukeen sekä kehitysmaille ja naapurimaille annettavaan kehitysapuun ja humanitaariseen apuun (menoala ei kata Euroopan kehitysrahastoja).

Tällä alalla vuodelta 2016 tarkastettujen menojen määrä oli 8,3 miljardia euroa. Varat oli käytetty yli 150 maassa. Menoja hallinnoivat suoraan useat komission pääosastot (joko Brysselissä sijaitsevasta päätoimipaikasta tai tuensaajamaissa sijaitsevista EU:n edustustoista käsin) taikka välillisesti edunsaajamaat tai kansainväliset järjestöt. Hallinnoinnissa sovelletaan lukuisia erilaisia yhteistyövälineitä ja avunantomenetelmiä.

Tarkastushavainnot

Komissiolla on laaja liikkumavara, kun se arvioi, täyttyvätkö tukikelpoisuusehdot avunsaajamaiden yleisiin talousarvioihin maksettujen EU:n rahoitusosuuksien kohdalla. Sovellettavien sääntöjen noudattamatta jättämisen riski on niin ollen pieni. Tämä pätee myös niihin EU:n varoihin, jotka sulautetaan yhteen muiden kansainvälisten rahoittajien rahoitusosuuksien kanssa ja joita ei ole kohdennettu tiettyihin menoeriin. Näissä tapauksissa EU:n sääntöjen mukaisesti tukeen oikeuttamattomat kulut voidaan usein kattaa muiden rahoittajien rahoitusosuuksilla.

Arvioidusta virhetasosta 37 prosenttia johtuu menoista, joiden osalta ei toimitettu välttämättömiä tositteita (ks. jäljempänä esitetty esimerkki). Merkittäviin virhetyyppeihin lukeutuvat myös menot, joita ei ole joko aiheutunut tai jotka eivät oikeuta tukeen.

Merkittävä osa kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä sisältävistä tapahtumista oli sellaisia, joiden osalta komissiolla oli riittävästi tietoa voidakseen ehkäistä tai havaita ja korjata tapahtumissa esiintyvät virheet. Jos komissio olisi hyödyntänyt kaiken käytettävissään olevan tiedon, arvioitu virhetaso olisi globaalin Euroopan koko varainkäytön osalta ollut 1,4 prosenttia eli alle kahden prosentin olennaisuusrajan.

Säännönmukaisuudesta raportointi naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosastossa

Kuten aiempinakin vuosina, naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto on pyrkinyt vähentämään maksuvirheitä teettämällä selvityksen, jossa arvioidaan alan menojen jäännösriskitaso. Tilintarkastustuomioistuin arvioi selvityksessä käytetyt menetelmät ja totesi ne yleisesti ottaen käyttötarkoitusta vastaaviksi ja vaikuttaviksi. Parantamista vaativia alueita pantiin kuitenkin myös merkille. Tarkastajat esimerkiksi tarvitsevat lisäohjeistusta siitä, miten arvioidaan yksittäisten tapahtumien virheitä.

Naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto arvioi vuotuisessa toimintakertomuksessaan riskinalaista määrää ohjelmien päättyessä ottaen huomioon seuraavina vuosina tehtävien tarkastusten todennäköisen vaikutuksen (oikaisukapasiteetin). Tilintarkastustuomioistuin pitää todennäköisenä, että oikaisukapasiteetti on ilmoitettu liian suurena. Se näet havaitsi perintämääräysotoksen tarkastuksen yhteydessä arvion perustana olevassa perusjoukossa joitakin virheitä, joita ei ollut havaittu.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• parantaa yhteistyössä liittymisen valmistelua koskevaa tukea saavien maiden tarkastusviranomaisten kanssa näiden ammattipätevyyttä etenkin järjestämällä seminaareja, perustamalla verkostoja ja hyödyntämällä twinning-sopimusten ja teknisen avun kaltaisia käytettävissä olevia välineitä
• kehittää riski-indeksejä, joilla parannetaan sisäisen valvonnan malleihin perustuvia arvioita niin, että virheiden vaikutus voidaan mitata paremmin
• ilmoittaa selvästi seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen laajuuden sekä arvioidun alemman ja ylemmän virherajan
• kehittää vuoden 2017 oikaisukapasiteetin laskentaa korjaamalla havaitut puutteet.

Hallinto
9,4 miljardia euroa

Tarkastuskohteet

Tarkastus kattoi seuraavien EU:n toimielinten ja muiden elinten hallinnolliset menot: Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, Euroopan oikeusasiamies, Euroopan tietosuojavaltuutettu ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH).

Vuodelta 2016 tarkastettujen menojen määrä oli kaikkien EU:n toimielinten ja muiden elinten osalta 9,4 miljardia euroa. Henkilöstömenojen (esim. palkat, eläkkeet ja lisät) osuus kokonaismäärästä on noin 60 prosenttia. Loput menot olivat kiinteistö-, laite-, energia-, viestintä- ja tietotekniikkamenoja.

Tilintarkastustuomioistuimen toimittamien EU:n virastojen, muiden hajautettujen elinten ja Eurooppa-koulujen tarkastusten tuloksista raportoidaan erikseen julkaistavissa erityisvuosikertomuksissa, joissa esitetään myös yhteenveto tuloksista.

Tilintarkastustuomioistuimen oman tilinpäätöksen tarkastaa ulkoinen tarkastaja, ja tarkastuskertomus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja tilintarkastustuomioistuimen sivustolla.

Tarkastushavainnot

Järjestelmien tarkastuksissa ei havaittu kokonaisuuden kannalta merkittäviä puutteita. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin yhden alueen, jolla on parantamisen varaa. Alueen osalta esitetään seuraava suositus.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että Euroopan parlamentti

• arvioi poliittisille ryhmille osoitettujen talousarviomäärärahojen käyttöä koskevan seurantajärjestelmänsä. Sen olisi myös annettava poliittisille ryhmille paremmat ohjeet ja seurattava tehokkaammin, miten ne soveltavat menojen hyväksyntää ja maksujen suorittamista koskevia sääntöjä ja toteuttavat hankintamenettelyjä.

Euroopan kehitysrahastot
2,8 miljardia euroa

Tarkastuskohteet

EU tukee Euroopan kehitysrahastojen (EKR:t) kautta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-valtiot) sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. EKR:n meno- ja yhteistyövälineiden avulla pyritään poistamaan köyhyys sekä edistämään kestävää kehitystä ja AKT-valtioiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden integroitumista maailmantalouteen.

Tällä alalla vuodelta 2016 tarkastettujen menojen määrä oli 2,8 miljardia euroa. EU:n jäsenvaltiot rahoittavat EKR:t, joista joko myönnetään rahoitusta yksittäisille hankkeille tai annetaan talousarviotukea (rahoitusosuus maksetaan maan yleiseen talousarvioon tai sektoribudjettiin). Jokaista EKR:a säännellään sen oman varainhoitoasetuksen avulla.

Niiden tukea hallinnoidaan EU:n talousarvion ulkopuolella. Hallinnoinnista vastaa Euroopan komissio, mutta tietynlaista apua hallinnoi Euroopan investointipankki.

Tarkastushavainnot

Komissiolla on laaja liikkumavara, kun se arvioi, täyttyvätkö tukikelpoisuusehdot avunsaajamaiden yleisiin talousarvioihin maksettujen EU:n rahoitusosuuksien kohdalla. Sovellettavien sääntöjen noudattamatta jättämisen riski on niin ollen pieni. Tämä pätee myös niihin EU:n varoihin, jotka sulautetaan yhteen muiden kansainvälisten rahoittajien rahoitusosuuksien kanssa ja joita ei ole kohdennettu tiettyihin menoeriin. Näissä tapauksissa EU:n sääntöjen mukaisesti tukeen oikeuttamattomat kulut voidaan usein kattaa muiden rahoittajien rahoitusosuuksilla.

Hankintasääntöjen noudattamatta jättäminen oli syynä noin kolmannekseen EKR:jen osalta arvioidusta kokonaisvirhetasosta (ks. jäljempänä esitetty esimerkki). Merkittäviin virhetyyppeihin lukeutuvat myös menot, joita ei ole joko aiheutunut tai jotka eivät oikeuta tukeen.

Merkittävä osa kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä sisältävistä tapahtumista oli sellaisia, joiden osalta komissiolla oli riittävästi tietoa voidakseen ehkäistä tai havaita ja korjata tapahtumissa esiintyvät virheet. Jos komissio olisi hyödyntänyt kaiken käytettävissään olevan tiedon, menojen arvioitu virhetaso olisi EKR:jen osalta ollut 2,6 prosenttia.

Sääntöjenmukaisuutta koskeva raportointi kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastossa

Kuten aiempinakin vuosina, kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto on pyrkinyt vähentämään maksuvirheitä teettämällä selvityksen, jossa arvioidaan alan menojen jäännösriskitaso.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuoden 2016 jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen ja totesi, että se oli tehty jäännösvirhetason selvittämiseen käytettävän menetelmän mukaisesti. Kaikki tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2013 kertomuksessa raportoidut puutteet oli korjattu jäännösvirhetasoon sovellettavaa arviointimenetelmää lukuun ottamatta. Menetelmä jätti edelleen liian paljon harkinnanvaraa yksittäisten virhetasojen arviointiin.

Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto laajensi vuoden 2016 toimintakertomuksessaan suoraan hallinnoiduista avustuksista ja välillisestä hallinnoinnista kansainvälisten organisaatioiden kanssa vuonna 2015 antamansa varauman soveltamisalaa siten, että varauma koskee myös avustuksia ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvia työsuunnitelmia. Varauma esitettiin tilintarkastustuomioistuimen tässä ja aiemmissa vuosikertomuksissa esittämien suositusten ja huomautusten mukaisesti.

Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto raportoi riskinalaisesta määrästä ohjelmien päättyessä ottaen huomioon seuraavina vuosina tehtävien tarkastusten todennäköisen vaikutuksen (oikaisukapasiteetin). Tilintarkastustuomioistuin uskoo, että vuoden 2016 oikaisukapasiteettia kuvaavan luvun luotettavuutta vähentävät edelleen seuraavat tekijät: havaittuja virheitä ei ekstrapoloitu kokonaisuudessaan testaamattomaan perusjoukkoon, eikä laskelmaa täsmäytetty EKR:jen tilinpäätöksen kanssa.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• valvoo tarkemmin avoimia EKR:n sopimuksia, joiden voimassaolo on päättynyt, jotta niiden lukumäärää voidaan vähentää
• saattaa päätökseen kaikkien tarkastustensa ja menotarkastustensa toimeksiantojen tarkistuksen vuoden 2017 loppuun mennessä
• harkitsee jäännösvirhetason selvittämisen yhteydessä tarkastettavien alhaisen riskin budjettitukitapahtumien määrän vähentämistä ja näin säästyneiden resurssien käyttämistä siten, että hankkeisiin liittyviä yksittäisiä tapahtumia tarkastetaan enemmän
• laajentaa toimiaan vuoden 2017 toimintasuunnitelmassaan, jotta ne kattavat myös avustukset ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvat työsuunnitelmat (koska ne mainitaan vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetyssä varaumassa).
• kehittää edelleen vuoden 2017 oikaisukapasiteetin laskentaa korjaamalla havaitut puutteet.

Taustatietoja

Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja sen toiminta

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on riippumaton Euroopan unionin ulkoinen tarkastaja. Tilintarkastustuomioistuin sijaitsee Luxemburgissa, ja siellä työskentelee tarkastus- tai tukitehtävissä noin 900 henkilöä, jotka edustavat kaikkia EU:n kansallisuuksia.

Sen tehtävänä on kehittää osaltaan EU:n varainhoitoa, edistää tilivelvollisuutta ja avoimuutta sekä toimia unionin kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana valvojana. Tilintarkastustuomioistuin varoittaa riskeistä, antaa varmuuden, tuo esiin puutteita ja saavutuksia sekä opastaa EU:n päätöksentekijöitä ja lainsäätäjiä EU:n toimintalinjojen ja ohjelmien hallinnoinnin parantamisessa. Se varmistaa työllään, että Euroopan kansalaiset tietävät, miten heidän rahojaan käytetään.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset ja -lausunnot muodostavat olennaisen osan EU:n tilivelvollisuusketjua. Niiden avulla pidetään tilivelvollisina EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavat tahot eli komissio, muut EU:n toimielimet ja elimet sekä jäsenvaltioiden viranomaiset.

Yhteenveto tarkastuslausumaa koskevasta tarkastustavasta

Tarkastuslausuman lausunnot perustuvat objektiiviseen evidenssiin, joka on saatu kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti toimitettujen tarkastusten yhteydessä.

Tilien luotettavuus

Ovatko EU:n tilinpäätöksessä esitetyt tiedot täydellisiä ja oikeellisia?

• Kirjanpitojärjestelmän arvioinnilla varmistetaan, että järjestelmä antaa hyvän perustan luotettavien tietojen tuottamiselle.
• Keskeisten kirjanpitomenettelyjen tarkastamisella varmistetaan, että menettelyt toimivat asianmukaisesti.
• Kirjanpitotietojen analyyttisillä tarkastuksilla varmistetaan, että tiedot on esitetty johdonmukaisesti ja että ne vaikuttavat kohtuullisilta.
• Kirjauksista poimitun otoksen suoralla tarkastamisella varmistetaan, että tilien perustana olevat toimet ovat olemassa ja ne on kirjattu oikein.
• Tilinpäätöksen tarkastamisella varmistetaan, että taloudellinen tilanne esitetään oikein tilinpäätöksessä.

Toimien sääntöjenmukaisuus

Ovatko EU:n tilinpäätöksen perustana olevat, EU:n tuloihin ja kuluiksi tunnistettuihin menoihin liittyvät tapahtumat sääntöjenmukaisia?

• Tuloja ja menoja koskevia järjestelmiä arvioidaan, jotta voidaan määrittää, miten vaikuttavia järjestelmät ovat, kun tarkoituksena on varmistaa, että niiden avulla hallinnoitavat tapahtumat ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia.
• Tapahtumat poimitaan otoksiin kaikista EU:n talousarvion osista tilastollisten menetelmien avulla; tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat tarkastavat tapahtumat yksityiskohtaisesti.
• Otokseen poimitut tapahtumat tarkastetaan yksityiskohtaisesti, tavallisesti lopullisen edunsaajan (esim. viljelijän, tutkimuslaitoksen taikka julkisesti kilpailutettua urakkaa tai palvelua tarjoavan yrityksen) tiloissa, jotta saadaan suoraa evidenssiä siitä, että tilien perustana oleva tapahtuma ’on olemassa’, se on asianmukaisesti kirjattu ja sen kohdalla on noudatettu maksujen suorittamista koskevia sääntöjä.
• Virheet analysoidaan ja luokitellaan sen mukaan, ovatko ne ilmaistavissa kvantitatiivisesti vai eivät.
• Kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet ekstrapoloidaan, jotta saadaan sekä arvioitu kokonaisvirhetaso että kunkin erityisarvion kohteena olevan alan virhetaso.
• Arvioitua virhetasoa verrataan kahden prosentin olennaisuusrajaan, ja tämän pohjalta laaditaan lausunto.
• Lausunnoissa otetaan huomioon myös muut merkitykselliset tiedot, joita ovat esimerkiksi vuotuiset toimintakertomukset ja muiden ulkoisten tarkastajien laatimat kertomukset.
• Kaikista havainnoista keskustellaan sekä jäsenvaltioiden viranomaisten että komission kanssa; näin varmistetaan, että havainnot pitävät paikkansa.

 

Kaikki tuotokset julkaistaan tilintarkastustuomioistuimen sivustolla: http://www.eca.europa.eu.

Lisätietoja tarkastuslausumaan liittyvästä tarkastusprosessista esitetään EU:n talousarviosta annetun vuoden 2016 vuosikertomuksen liitteessä 1.1.

Sivustolta löytyy myös sanasto, johon on koottu tilintarkastustuomioistuimen julkaisuissa käyttämät tekniset termit (http://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=41732).

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditorsECA

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2017

Print	ISBN 978-92-872-7547-9	doi:10.2865/47305	QJ-04-17-451-FI-C
PDF	ISBN 978-92-872-7546-2	doi:10.2865/632577	QJ-04-17-451-FI-N
HTML	ISBN 978-92-872-7521-9	doi:10.2865/884585	QJ-04-17-451-FI-Q

 

TEKIJÄNOIKEUSLAUSEKE

©Euroopan unioni, 2017.

Sisällön jäljentäminen on kuvia lukuun ottamatta sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Seuraavien valokuvien jäljentäminen on sallittua, kun tekijänoikeuden haltija, lähde ja valokuvaajien nimet (jos ne on ilmoitettu) mainitaan:

Kuvat, *, *, *, *, * (oikea), *: ©EU 2017, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Kuva, *: ©EU 2017, lähde: Euroopan komissio, audiovisuaalinen palvelu/Mauro Bottaro

Kuva, *: ©EU 2016, lähde: Euroopan komissio, audiovisuaalinen palvelu/Bruno Portela

Kuva, * (vasen): ©EU 2015, lähde: Euroopan komissio, audiovisuaalinen palvelu/Carmen Jaspersen

Kuvat, * ja *: ©EU 2017, lähde: Euroopan komissio, audiovisuaalinen palvelu/Bruno Portela

Kuva, *: ©EU 2016, EU:n edustusto Hondurasissa

Kuva, *: ©EU 2012, lähde: Euroopan komissio, audiovisuaalinen palvelu/Cornelia Smet

Kuva, *: ©EU 2017, lähde: Euroopan komissio, kansainvälinen yhteistyö ja kehitysasiat

Seuraavan valokuvan käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta ja arkkitehdeiltä/insinööreiltä:

Kuva, *: ©Euroopan unioni, 2016, lähde: Euroopan unionin neuvosto – kuvapalvelu. Philippe Samyn and Partners architects & engineers – lead and design partner, Studio Valle Progettazioni architects, Buro Happold engineers

Seuraavien valokuvien käyttö tai jäljentäminen edellyttää, että täyttää CCO-lisenssin (https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/legalcode) ehdot ja rajoitukset:

Kuvat, *, *, * (oikea), * (vasen) ja *: Lähde: Pixabay, CCO 1.0 Universal, public domain