Covid-19-pandemia on johtanut inhimillisiin tragedioihin, sulkutoimiin ja talouden hidastumiseen. EU ryhtyi nopeasti toimiin ihmishenkien pelastamiseksi ja elinkeinojen suojaamiseksi. Lisäksi on kehitetty EU:n yhteisiä vastatoimia kansanterveydellisiin ja taloudellisiin haasteisiin.

Mitä EU tekee

Solidaarisuus on avainasemassa EU:n yhteisissä covid-19-vastatoimissa. EU auttaa EU-maita koordinoimaan koronaviruksen vastaisia toimiaan kaikin käytettävissään olevin keinoin. Niitä ovat mm. puolueettoman tiedon julkaiseminen viruksen leviämisestä, viruksen leviämisen hillitseminen ja toimet pandemiasta johtuvien taloudellisten ja sosiaalisten vahinkojen korjaamiseksi.

EU:n ensimmäinen yhteinen hätälääkintätarvikkeiden rescEU-valmiusvarasto on auttanut EU-maita, joilla on pulaa tarvikkeista. EU:n rokotestrategian tavoitteena on nopeuttaa covid-19-rokotteiden kehittämistä, tuotantoa ja jakelua. EU rahoitti rokotteiden hankintastrategiansa puitteissa osan rokotevalmistajien alkuvaiheen kustannuksista nopeuttaakseen lupaavien rokotteiden kehittämistä ja tuotantoa. Tähän mennessä viisi turvalliseksi ja tehokkaaksi todettua rokotetta on saanut myyntiluvan EU:ssa Euroopan lääkeviraston (EMA) myönteisten tieteellisten suositusten perusteella.

Komissio oli huhtikuuhun 2021 mennessä sopinut jopa 2,6 miljardin rokoteannoksen toimittamisesta, ja lisäannoksista neuvotellaan. Komissio kehotti tammikuussa 2021 kaikkia jäsenmaita vauhdittamaan rokottamista kaikkialla EU:ssa. Rokotetoimitukset EU-jäsenmaihin lisääntyvät tasaisesti, ja rokotustahti nopeutuu. Lisäksi komissio pyrkii yhdessä lääketeollisuuden kanssa lisäämään rokotteiden valmistuskapasiteettia.

Työ uusiin virusmuunnoksiin tehoavien rokotteiden tuottamiseksi aloitettiin nopeasti. Komissio otti helmikuussa 2021 käyttöön HERA Incubator -ohjelman, jonka avulla se varautuu virusmuunnoksiin ja tukee niihin tehoavien rokotteiden kehittämistä ja tuotantoa.

EU-talousarvio 2021–2027 ja NextGenerationEU-väline muodostavat EU:n elpymissuunnitelman. Siihen varatuilla 1,8 biljoonalla eurolla tuetaan etenkin ihmisiä, yrityksiä ja alueita, joihin kriisi on vaikuttanut eniten. Myös SURE-väline (eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline) auttaa säilyttämään työpaikkoja ja tukee perheitä 19 EU-maassa.

Euroopan komissio esitteli maaliskuussa 2021 ehdotuksensa digitaalisesta covid-todistuksesta, jolla on tarkoitus helpottaa kansalaisten turvallista vapaata liikkuvuutta EU:ssa covid-19-pandemian aikana.

EU on sitoutunut varmistamaan, että turvallisia rokotteita saadaan käyttöön kaikkialla maailmassa. Komissio ja EU-jäsenmaat ovat luvanneet yli 2,2 miljardia euroa COVAX-hankkeelle, jonka tavoitteena on varmistaa covid-19-rokotteiden tasapuolinen ja maailmanlaajuinen saatavuus. Lisäksi ne tukevat rokotuskampanjoita kumppanimaissa.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/live-work-travel-eu/coronavirus-response_fi

Terveys on yksi Euroopan unionin tärkeimpiä painopistealoja. EU:n terveyspolitiikalla täydennetään jäsenmaiden terveyspolitiikkoja ja varmistetaan, että kaikkia EU:ssa asuvia suojellaan vakavilta rajat ylittäviltä terveysuhilta ja että heillä on saatavillaan laadukasta terveydenhuoltoa.

Vaikka terveydenhuollon järjestäminen on jokaisen jäsenvaltion vastuulla, EU täydentää kansallisia politiikkoja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n terveyspolitiikalla pyritään puuttumaan EU:n laajuisiin terveysuhkiin, estämään tautien esiintymistä ja varmistamaan, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet elää terveenä ja saada laadukasta terveydenhoitoa. Yhteistyö tarkoittaa myös resurssien yhdistämistä, mikä tuottaa mittakaavaetuja.

Mitä EU tekee

EU:n tavoitteena on varmistaa helposti saavutettavat, tehokkaat ja sopeutumiskykyiset terveydenhuoltojärjestelmät EU:ssa. Se työskentelee muun muassa rokotusten parissa (myös covid-19:n yhteydessä), torjuu mikrobilääkeresistenssiä sekä estää ja rajoittaa pandemioiden ja tartuntatautien leviämistä.

EU:n roolilla on suurta merkitystä ihmisten suojelun kannalta EU:ssa, kun varaudutaan valtioiden rajat ylittäviin vakaviin terveysuhkiin ja reagoidaan niihin. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen haluaakin rakentaa vahvempaa eurooppalaista terveysunionia, jotta EU-maat voivat yhdessä puuttua terveyskriiseihin ja lääkepulaan sekä torjua syöpää.

Syöpä on merkittävä kuolinsyy EU:ssa, ja se aiheuttaa suuria kustannuksia terveydenhuoltojärjestelmille. EU tukee syövän ennaltaehkäisyä, havaitsemista, varhaista diagnosointia ja hoitoa sekä syöpäpotilaiden ja syöpäselviytyjien elämänlaatua EU:n syöväntorjuntasuunnitelmalla. EU torjuu tupakointia aktiivisesti tupakkalainsäädännöllä ja edistää terveellisiä elämäntapoja.

Euroopan lääkestrategian tavoitteena on parantaa kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuutta. Tämä koskee myös harvinaisiin sairauksiin tarkoitettuja lääkkeitä. Strategialla tuetaan myös innovointia ja monipuolisia toimitusketjuja kriiseihin varautumisen tehostamiseksi.

EU:n terveysalan politiikkojen pääasiallinen rahoitusväline on 5,1 miljardin euron EU4Health-ohjelma. Siitä rahoitetaan toimia, joilla edistetään sairauksien ennaltaehkäisyä sekä terveydenhuoltojärjestelmien varautumista ja häiriönsietokykyä Euroopassa. Lisäksi Horisontti Eurooppa -ohjelmasta investoidaan 5,4 miljardia euroa terveyteen liittyvään tutkimukseen ja innovointiin.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus arvioi uusia uhkia, jotta EU ja kansalliset terveysviranomaiset voivat reagoida niihin nopeasti. Parhaan mahdollisen hoidon varmistamiseksi kaikille lääkkeille on ennen niiden markkinoille saattamista saatava Euroopan lääkeviraston hyväksyntä joko kansallisella tai EU:n tasolla.

Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla matkailijat voivat saada hoitoa sairastuessaan toisessa EU-jäsenvaltiossa, ja rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevissa EU:n säännöissä vahvistetaan kansalaisten oikeudet heidän hakeutuessaan suunniteltuun hoitoon rajojen yli. Eurooppalaiset osaamisverkostot hyödyttävät harvinaisista tai monimutkaisista sairauksista kärsiviä potilaita tarjoamalla eri puolilta Eurooppaa saatavaa korkean tason asiantuntemusta ilman, että potilaiden tarvitsee lähteä kotimaastaan.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/health/

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on EU:n toimintasuunnitelma, jolla Euroopasta tehdään ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Se on kasvustrategia, jonka tavoitteena on luoda Eurooppaan vuoteen 2050 mennessä nykyaikainen, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous, jossa ei ole kasvihuonekaasujen nettopäästöjä ja jossa periaatteena on, ettei ketään jätetä jälkeen.

Ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat uhka Euroopalle ja koko maailmalle. Ilmakehä lämpenee ja ilmasto muuttuu.

Ympäristönsuojelu ja talouskasvu eivät sulje toisiaan pois. EU vähensi vuosina 1990–2019 kasvihuonekaasupäästöjään yli 24 %, ja samana aikana sen talous kasvoi 60 %.

Mitä EU tekee

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitetään, miten Euroopasta tulee ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää puhtaan kiertotalouden luomista, luonnon monimuotoisuuden ennallistamista ja saastumisen vähentämistä. Se edellyttää kaikilla talouden sektoreilla toteutettavia toimia, joihin kuuluvat mm. seuraavat:

• Investoinnit ympäristöystävälliseen teknologiaan
• Teollisuuden innovointikyvyn tukeminen
• Puhtaampien, halvempien ja terveyden kannalta parempien yksityis- ja joukkoliikennemuotojen käyttöönotto
• Irtautuminen hiilestä energia-alalla
• Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen
• Yhteistyö kansainvälisten kumppanien kanssa maailmanlaajuisten ympäristönormien parantamiseksi

EU on sitoutunut saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä ja asettanut tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Nämä tavoitteet vahvistetaan kaikkien aikojen ensimmäisessä eurooppalaisessa ilmastolaissa. Näin varmistetaan, että kaikilla EU:n toimintapolitiikoilla pyritään niiden saavuttamiseen.

Sekä EU:lta että kansalliselta julkiselta sektorilta ja yksityiseltä sektorilta edellytetään merkittäviä investointeja. Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma mobilisoi kestäviä investointeja vähintään biljoonan euron edestä, ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla varmistetaan, että kaikki alueet pysyvät kehityksessä mukana, sillä siitä tuetaan vähintään 55 miljardilla eurolla alueita, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa eniten. Ilmastotoimet ovat osa EU:n suurimpia meno-ohjelmia, sillä vähintään 30 prosenttia vuosien 2021–2027 talousarviosta on osoitettu ilmastoon liittyviin aloitteisiin.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa tuetaan kunnianhimoisella tavoitteella pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja kääntää sen kehityssuunta parempaan. Tavoite pyritään saavuttamaan muuttamalla elintarvikejärjestelmiä, metsän, maan, vesien ja merialueiden käyttöä sekä energia-, kaupunki- ja teollisuusjärjestelmiä. Uusi EU:n teollisuusstrategia auttaa Euroopan teollisuutta johtamaan siirtymistä kohti ilmastoneutraaliutta ja digitaalista johtoasemaa. Digitaaliteknologialla on tärkeä rooli EU:n vuoden 2050 ilmastotavoitteen saavuttamisessa, esimerkiksi energiankäytön optimoinnissa monilla aloilla, kuten maataloudessa, liikenteessä ja valmistusteollisuudessa.

Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat maailmanlaajuisia uhkia, ja EU jatkaa kansainvälisten toimien johtamista edistääkseen kunnianhimoisten ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkojen täytäntöönpanoa kaikkialla maailmassa.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi

EU pyrkii määrätietoisesti siihen, että se olisi maanosista ensimmäisenä ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämän toteuttamiseksi on otettu käyttöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jonka avulla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, investoidaan vihreään teknologiaan, suojellaan luonnonympäristöä ja puututaan myös ilmastonmuutoksen väistämättömiin seurauksiin.

EU toteuttaa ilmastotoimia reagoidakseen maapallon ilmaston muutoksiin ja etenkin maailmanlaajuiseen lämpötilojen nousuun, joka on seurausta ihmisen toiminnasta johtuvasta kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä. Keskilämpötilan nousulla on monia seurauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi useammin esiintyvät äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat, kuivuus ja myrskyt. Sen lisäksi, että nämä ilmiöt aiheuttavat välittömän uhan ihmisille, ne voivat myös vaarantaa elintarviketuotannon ja aiheuttaa vesipulaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa nälänhätää, konflikteja ja muuttoliikettä.

Mitä EU tekee

EU johtaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Se tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden maiden ja alueiden kanssa Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon lämpeneminen selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja pyrkiä rajoittamaan nousu 1,5 celsiusasteeseen.

EU on sitoutunut olemaan ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, ja se on asettanut tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Nämä tavoitteet vahvistetaan ensimmäisessä eurooppalaisessa ilmastolaissa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa taasen toteutetaan mittavia toimenpiteitä, joiden avulla Euroopan kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä kestävän kehityksen mukaisesta vihreästä siirtymästä ketään ei jätetä -periaatteella.

Siirtymä edellyttää, että toimissa ovat mukana talouden ja yhteiskunnan kaikki osat. Yksityishenkilöt ja yhteisöt voivat antaa oman panoksensa tähän eurooppalaisen ilmastosopimusaloitteen kautta. Siinä kehotetaan kaikkia osallistumaan vihreämmän Euroopan rakentamiseen.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla EU:n strategialla edistetään sellaisia toimia kuin suojapatojen rakentaminen, kuivuutta kestävien viljelykasvien kehittäminen ja rakennusmääräysten muuttaminen. Lisäksi sillä tuetaan kansainvälisiä toimia ilmastokestävyyden parantamiseksi.

Ilmastonmuutoksen torjumatta jättäminen kävisi erittäin kalliiksi EU:lle ja muulle maailmalle. Puhtaiden teknologioiden kasvava kysyntä tarjoaa kuitenkin tilaisuuksia innovoida ja nykyaikaistaa teollisuutta sekä luoda vihreitä työpaikkoja ja kasvua. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on kasvustrategia, jolla näitä tilaisuuksia hyödynnetään. Ilmastotoimet ovat osa EU:n suurimpia meno-ohjelmia, sillä vähintään 30 % vuosien 2021–2027 talousarviosta on osoitettu ilmastoon liittyviin aloitteisiin.

EU:lla on käytössään kattava joukko toimenpiteitä, joilla vähennetään päästöjä kaikilla talouden aloilla. EU:n päästökauppajärjestelmällä vähennetään kustannustehokkaasti teollisuuden, voimalaitosten ja ilmailun päästöjä Euroopassa. EU-jäsenmaat ovat myös sopineet kansallisista tavoitteista päästöjen vähentämiseksi muilla aloilla, kuten liikenteessä, rakentamisessa ja maataloudessa.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/clima/

EU:n ympäristönormit kuuluvat maailman tiukimpiin. Niillä suojellaan luontoa ja ihmisten elämänlaatua, tuetaan siirtymistä vihreään talouteen ja varmistetaan luonnonvarojen harkittu käyttö.

Edessä on kuitenkin suuria maailmanlaajuisia haasteita, kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja luonnonvarojen niukkuus. Näihin haasteisiin on vastattava kiireellisesti, ja se edellyttää yhteiskunnan, elämäntapamme sekä tuotanto- ja kulutustapojen perusteellista ja nopeaa muutosta. Covid-19-pandemian jälkeisen EU:n elpymisen on oltava ympäristön kannalta suotuisaa, sen on parannettava Euroopan selviytymiskykyä ja sen on oltava oikeudenmukaista ja osallistavaa kaikille.

EU:n ympäristöpolitiikalla on keskeinen rooli tuettaessa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Sillä nopeutetaan siirtymistä ilmastoneutraaliin, resurssitehokkaaseen ja uusintavaan talouteen, jossa maapallolle annetaan enemmän kuin siltä otetaan.

Mitä EU tekee

EU pyrkii vähentämään tavaroiden ja palvelujen tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia. Siirtyminen kiertotalouteen, jossa tuotteiden ja materiaalien arvo säilyy mahdollisimman pitkään ja jossa jätteiden ja resurssien käyttö minimoidaan, on olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa EU:n ilmastoneutraaliustavoite vuoteen 2050 mennessä ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen.

Uudella kiertotalouden toimintasuunnitelmalla, joka on yksi vihreän kehityksen ohjelman tärkeimmistä osista, pyritään tekemään kestävyysperiaatteita noudattavista tuotteista normi EU:ssa. Toimintasuunnitelmassa keskitytään aloihin, joilla on eniten potentiaalia kiertotalouden edistämiseen, kuten elektroniikka, akut, ajoneuvot, tekstiilit, rakentaminen ja elintarvikkeet. Yksi toimintasuunnitelman kulmakivistä on myös muovistrategia, jonka avulla kaikista muovipakkauksista EU:ssa pyritään tekemään uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi toteutetaan toimia kertakäyttömuovien vähentämiseksi.

EU:n on suojeltava luonnonvaroja ja pysäytettävä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien väheneminen. EU:n biodiversiteettistrategialla pyritään muun muassa laajentamaan suojelualueita maalla ja merellä sekä edistämään laaja-alaista puiden istuttamista ja kestäviä viljelykäytäntöjä. Sen yhteydessä hyödynnetään EU:n nykyistä Natura 2000 -verkostoa. Siihen kuuluvilla suojelualueilla sallitaan kestävän kehityksen mukainen ihmisen toiminta, joka ei vaaranna harvinaisia ja haavoittuvia lajeja tai luontotyyppejä.

Jotta ihmisiä voidaan suojella ympäristöön liittyviltä paineilta sekä terveydelle ja hyvinvoinnille aiheutuvilta riskeiltä, EU pyrkii varmistamaan turvallisen juomaveden ja puhtaan uimaveden, parantamaan ilmanlaatua, vähentämään melua ja vähentämään haitallisten kemikaalien vaikutuksia tai poistamaan ne.

EU:lla on myös johtava asema kansainvälisissä pyrkimyksissä edistää kestävää kehitystä. Ympäristöhaasteet eivät pysähdy rajoille. Lisää toimia tarvitaan, jotta ilma, vesi ja valtameret säilyvät puhtaina, ja varmistaa, että maata ja ekosysteemejä käytetään kestävästi ja ilmastonmuutos pysyy hallinnassa. Ympäristönormeja noudatetaan myös EU:n ja muiden maiden välisissä kauppasopimuksissa.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/topics/environment_fi

EU:n energiapolitiikan tavoitteena on toimitusvarma, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energian saanti ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen.

Euroopalla on ratkaistavana monia energiahaasteita. EU:n on taattava energian toimitusvarmuus ja kohtuullinen hinta, mutta samalla siirryttävä fossiilipohjaisesta taloudesta puhtaampaan ja hiilineutraalimpaan järjestelmään.

Tämä siirtymä edellyttää energiatehokkuutta, uusiutuvan energian käyttöä, innovaatioita ja uusia teknologioita, rajat ylittäviä energiaverkkoja ja pienempää riippuvuutta tuontienergiasta.

Mitä EU tekee

EU-maat määrittelevät itse energialähteidensä yhdistelmän, mutta energia-alan sääntöjen koordinointi EU-tasolla auttaa saavuttamaan yhteiset tavoitteet.

Ilmasto ja energiantuotanto liittyvät vääjäämättä toisiinsa. Energian osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on 75 prosenttia. Saavuttaakseen ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä EU pyrkii uudistamaan täysin energiantuotantojärjestelmänsä.

Tämä muutos voidaan toteuttaa energiaunionin avulla lisäämällä synergiaa muiden alojen, kuten liikenteen, tutkimuksen ja innovoinnin, digitalisaation, kiertotalouden ja kestävää kehitystä tukevan sijoitustoiminnan, kanssa.

”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketti nopeuttaa siirtymää puhtaan energian käyttöön ja auttaa EU:ta saavuttamaan Pariisin sopimuksen tavoitteet.

Sähköntuotannon irrottaminen hiilestä uusiutuvan energian avulla on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeinen osatekijä. Merellä tuotettava uusiutuva energia on yksi lupaavimmista teknologioista. Lisäksi EU pyrkii parantamaan energiatehokkuutta muun muassa kunnostamalla miljoonittain eurooppalaista rakennuskantaa sekä lisäämällä kuluttajien tietoisuutta tuotteiden ekosuunnittelu- ja energiamerkinnöillä.

Ehdotettujen energiajärjestelmän integrointia ja vetyä koskevien EU:n strategioiden tavoitteena on tehokkaampi, yhteenliitetty ja täysin hiilivapaa ja toiminnaltaan joustava energiasektori. Lisäksi komissio ratkoo uusia haasteita, kuten kaasuntuotannon vähähiilistämistä, esimerkiksi suitsimalla metaanipäästöjä.

Kun näihin haasteisiin haetaan ratkaisua EU-tasolla, luodaan samalla uusia mahdollisuuksia kasvulle, työpaikkojen luomiselle, tutkimukselle ja kilpailukykyisemmille ja kestävämmille energiamarkkinoille. Lisäksi oikeus kilpailuttaa helposti energiantoimittajia hyödyttää merkittävästi kuluttajia ja antaa mahdollisuuden säästää energiakustannuksissa ja vähentää ilmansaasteita. Näitä EU:n tavoitteita tuetaan myös muilla hankkeilla, esimerkiksi seuraavilla:

• EU-maiden rajojen yli luodaan uusia kaasu- ja sähköverkkoyhteyksiä hankkeissa, joissa myös liitetään uusiutuvia energialähteitä entistä paremmin runkoverkkoon.
• Akkutuotantoa tuetaan esimerkiksi EU:n akkualan yhteenliittymällä, joka vauhdittaa akkuteknologiaa ja akkujen tuotantovalmiuksia EU:ssa.
• Siirtymävaiheessa olevia kivihiilialueita autetaan siirtymään puhtaisiin energialähteisiin.
• Kansainvälisessä fuusiohankkeessa (ITER), joka on yksi maailman kunnianhimoisimmista energiahankkeista, kehitetään täysin uudenlaista fuusioenergiantuotantoa.

Lisätietoa: https://energy.ec.europa.eu/index_en

EU:n liikennepolitiikalla autetaan taloutta pysymään vireänä. Tämä tapahtuu kehittämällä nykyaikaista infrastruktuuria, jonka ansiosta matkustaminen on nopeampaa ja turvallisempaa. Samalla edistetään vihreitä ja digitaalisia teknologioita.

Eurooppa tarvitsee tehokkaita liikenneyhteyksiä, jotka hyödyttävät liiketoimintaa, kasvua ja työllisyyttä, matkailua ja vapaa-ajan toimintaa sekä pitävät ihmiset yhteydessä toisiinsa. Liikenne on merkittävä talouden edistäjä, joka työllistää suoraan noin 10 miljoonaa ihmistä. EU:n liikennepolitiikassa keskitytään luomaan kriisinkestävä yhtenäinen eurooppalainen alue, jolla liikenne on puhtaampaa ja ympäristöystävällisempää ja kilpailu reilua.

Mitä EU tekee

Liikennealalla on EU:n ansiosta tapahtunut viimeisten 20 vuoden aikana huomattavaa edistystä. Liikenne maalla, merellä ja ilmassa on turvallisempaa, liikennealan työolot ja -ehdot ovat oikeudenmukaisia, vaihtoehtoja liikkumiseen on enemmän, minkä lisäksi liikkuminen on edullisempaa ja siinä siirrytään nopeasti kohti puhtaampia ja digitaalisia ratkaisuja.

Liikenteen osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on neljännes, ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on vähentää päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kestävämpi ja älykkäämpi liikkuminen edellyttää edullisempien, helpommin saatavilla olevien, terveellisempien ja puhtaampien vaihtoehtojen tarjoamista. Keskeisenä tavoitteena on edistää puhtaiden ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa sekä vahvistaa rautateiden kaltaisten kestävien liikennemuotojen roolia. Euroopan rautateiden teemavuonna 2021 tuodaan esiin rautatieliikenteen etuja kestävänä, älykkäänä ja turvallisena liikennemuotona.

Tehokkuuden parantaminen on ratkaisevan tärkeää. Tässä auttavat esimerkiksi automatisoidun liikkuvuuden mahdollistava digitaaliteknologia ja älykkäät liikenteenhallintajärjestelmät, jotka tekevät liikenteestä myös puhtaampaa.

EU:n liikenneinfrastruktuuripolitiikan tavoitteena on yhdistää koko maanosa. Rahoitusvälineenä on Verkkojen Eurooppa -väline, jonka budjetti on yli 25,8 miljardia euroa. Tavoitteisiin kuuluu myös kansallisten liikenneverkkojen yhdistäminen toisiinsa ja rajat ylittäviin yhteyksiin tehtävien investointien tukeminen. Etusijalle asetetaan ympäristön huomioon ottavat liikennemuodot, kuten rautatiet, ja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä ajoneuvoja varten suunnitellun infrastruktuurin kehittäminen.

Liikenne on sisämarkkinoiden selkäranka, joka pitää EU:n talouden liikkeessä. Ilmailualan yhtenäismarkkinoiden luominen ja yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen eteneminen tekevät lentomatkustamisesta helpompaa ja halvempaa. Toimiluvan saaneet rautatieyhtiöt voivat nyt tarjota palvelujaan kaikkialla EU:ssa, ja varustamot voivat toimia useammissa maissa.

Turvallisuus on aina etusijalla. Vaikka kehitys on ollut oikeansuuntaista, noin 18 800 ihmistä menetti henkensä tieliikenneonnettomuuksissa vuonna 2020. Siksi EU pyrkii aktiivisesti parantamaan liikenneturvallisuutta. EU:n liikennepolitiikka auttaa matkustajia myös muilla tavoin: EU:ssa matkustavilla lento-, juna-, laiva- ja linja-automatkustajilla on tiettyjä oikeuksia, jos matkalla tapahtuu viivästyksiä tai peruutuksia.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/transport/index_en

Yhteisellä maatalouspolitiikalla varmistetaan EU:n 447 miljoonalle kuluttajalle kestävään tuotantoon perustuva vakaa ja kohtuuhintainen elintarvikehuolto. Yhteinen politiikka auttaa myös torjumaan ilmastonmuutosta, hallinnoimaan luonnonvaroja ja tukemaan maaseutualueiden työllisyyttä ja kasvua.

Yhteistä maatalouspolitiikkaa sovelletaan kaikissa EU-maissa, ja se rahoitetaan EU:n talousarviosta. Sillä tuetaan EU:n elintärkeää elintarvike- ja maatalousalaa, jolla on lähes 40 miljoonaa työpaikkaa.

Ilmastonmuutoksen ja koronaviruspandemian kaltaiset kriisit ovat muistutus siitä, että elintarvikejärjestelmä voi joutua uhatuksi ja että sen selviytymiskykyä on vahvistettava. Terveyttä edistävä ja kestävä elintarvikejärjestelmä on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kulmakivistä.

Mitä EU tekee

Yhteinen maatalouspolitiikka tukee alaa monin tavoin:

• Viljelijöitä tuetaan suorilla tuilla. Tukien avulla pyritään kompensoimaan maataloustoimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuutta. Tukien myöntämisen edellytyksenä on, että viljelijät noudattavat tiukkoja sääntöjä, jotka koskevat elintarviketurvallisuutta, ympäristöä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia.
• Markkinatoimenpiteillä autetaan viljelijöitä vaikeissa markkinatilanteissa, joissa esimerkiksi kysyntä yhtäkkiä romahtaa terveysuhkien vuoksi tai hinnat putoavat sen takia, että markkinoilla on jostain tuotteesta tilapäistä ylitarjontaa.
• Maaseudun kehittämisohjelmilla, jotka ovat EU-maiden osarahoittamia, edistetään innovointia ja kilpailukykyä ja tehdään maaseutualueista houkuttelevia asuin- ja työskentelypaikkoja.

EU tuki vuonna 2019 viljelijöitä noin 57,98 miljardilla eurolla. Tästä kokonaismäärästä lähes kolme neljäsosaa oli tulotukea.

YMP:n painopistettä pyritään komission ehdotusten mukaisesti siirtämään sääntöjen ja sääntöjen noudattamisen sijasta tuloksellisuuteen ja tuloksiin. Näin pyritään edistämään kestävää ja kilpailukykyistä maatalousalaa, jolla voidaan myötävaikuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Viljelijöillä, maatalouselintarviketuottajilla, metsänhoitajilla ja maaseutuyhteisöillä on keskeinen rooli monissa kysymyksissä. Yksi näistä on EU:n Pellolta pöytään -strategia, jonka tavoitteena on suojella ympäristöä kestävän elintarviketuotannon ja kulutuksen avulla. Strategialla pyritään edistämään sitä, että terveellinen ruoka olisi kaikkien saatavilla. Tämän lisäksi pyritään ehkäisemään ruokahävikkiä ja samalla varmistamaan viljelijöiden toimeentulo. Tuleva yhteinen maatalouspolitiikka liittyy läheisesti vuoteen 2030 ulottuvaan EU:n biodiversiteettistrategiaan. Politiikkaa on määrä panna täytäntöön 1. tammikuuta 2023 alkaen, jos Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto pääsevät lopulliseen sopimukseen ehdotuksista.

EU:n yleisen elintarvikelainsäädännön tarkoituksena on suojella ihmisten terveyttä ja kuluttajien etuja ja varmistaa samalla, että EU:n sisämarkkinat toimivat tehokkaasti. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) neuvoo elintarvikkeisiin liittyvissä kysymyksissä ja tukee näin ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön suojelua. Elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä auttaa varmistamaan, että hyllyiltä poistetaan elintarvikkeet, jotka eivät ole EU:n sääntöjen mukaisia. Jos eläintauti- tai ruokamyrkytysepidemia puhkeaa, EU:n viranomaiset voivat jäljittää elintarvikkeiden liikkeet sähköisen Traces-järjestelmän avulla.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries_fi

Valtameret tuottavat suurimman osan hengittämästämme hapesta ja sääntelevät säätä ja ilmastoa. Niissä elää myös suurin osa maapallon lajeista. Valtamerillä on suuri merkitys Euroopan taloudelle. Ne tuottavat ruokaa, luovat työpaikkoja, toimivat liikenteen väylinä ja tarjoavat mahdollisuuksia virkistystoimintaan. EU edistää merten ja valtamerten suojelua ja haluaa varmistaa, että ne pysyvät ympäristön ja talouden kannalta kestävinä tuleville sukupolville.

Mitä EU tekee

EU:n ”sininen talous” on hyvässä kunnossa: vuonna 2018 mereen perustuvien elinkeinojen liikevaihto oli 650 miljardia euroa ja ne työllistivät 4,5 miljoonaa ihmistä. EU:n kestävällä sinisen talouden strategialla pyritään hyödyntämään koko meri- ja merenkulkualan kestävän kasvun mahdollisuudet.

Tutkimuksen ja innovoinnin ansiosta meret ja valtameret ovat uusiutuvan energian, mineraalien ja lääkkeiden lähde. EU:lla on ainutlaatuiset mahdollisuudet kehittää merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa: sen merialueet ovat runsaslukuisia ja moninaisia, ja uusien laitosten kustannukset laskevat jatkuvasti. Euroopan komission ehdotukset tämän potentiaalin maksimoimiseksi auttavat EU:ta sen tavoitteessa saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Näiden uusien mahdollisuuksien edistämisen lisäksi EU:lla on tärkeä rooli merten vastuullisen ja kestävän hyödyntämisen edistämisessä sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti.

EU pyrkii yhteisellä kalastuspolitiikallaan varmistamaan, että kalastus ja vesiviljely (kalanviljely valvotuissa olosuhteissa) ovat ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestäviä. Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on edistää dynaamista ja kestävää kalastusteollisuutta, säilyttää luonnonvaroja ja suojella meriympäristöä sekä varmistaa kalastusyhteisöjen kohtuullinen elintaso. Siihen sisältyy sääntöjä, joiden avulla säännellään EU:n jäsenmaiden kalastuslaivastoja ja suojellaan Euroopan kalakantoja. Liikakalastuksen estämiseksi jäsenmaiden kiintiöillä rajoitetaan eri lajien pyyntimääriä ja purkamisvelvoitteella vältetään tuhlaava käytäntö, jossa ei-toivotut sivusaaliit heitetään pois.

EU on suojellut tiettyjä alueita varjellakseen meren ekosysteemejä ja biologista monimuotoisuutta sekä näiden tarjoamia palveluja. Tavoitteena on, että vähintään 30 prosenttia EU:n merialueista on suojelun piirissä vuoteen 2030 mennessä. Merten roskaantumisen torjuntaa koskevilla EU:n säännöillä vähennetään kielteisiä vaikutuksia, joita aiheutuu muoviroskasta sekä kadonneista tai hylätyistä kalastusvälineistä. Erityisen tarkastelun kohteena on kymmenen EU:n rannoilta yleisimmin löytyvää kertakäyttöistä muovituotetta.

Yhteistä kalastuspolitiikkaa ja meripolitiikkaa aiotaan rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Kun yhteisymmärrys saa lopullisen hyväksynnän, rahastosta voidaan myöntää yli 6,1 miljardia euroa (2021–2027) alan kestävään kehitykseen, jossa erityishuomiota kiinnitetään pienimuotoiseen rannikkokalastukseen.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/oceans-and-fisheries/index_fi

Talous- ja rahaliitto sekä euro muodostavat yhteisen perustan vakaudelle, kasvulle ja työllisyydelle koko EU:ssa.

Euroopan talous- ja rahaliitto yhdistää EU-maiden taloudet yhteensovitetun talous- ja veropolitiikan, yhteisten rahoituslaitoksia koskevien sääntöjen ja yhteisen rahan eli euron avulla. Se on tehokas väline, jolla tuetaan työpaikkojen luomista, kasvua, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja rahoitusmarkkinoiden vakautta. Vaikka EU:ssa on viime vuosina tehty merkittäviä rakenteellisia uudistuksia talous- ja rahaliiton vahvistamiseksi, se on silti vielä jossain määrin keskeneräinen.

Mitä EU tekee

EU:n talous- ja rahoituspolitiikalla pyritään

• luomaan työpaikkoja ja edistämään investointeja
• vakauttamaan taloutta
• tehostamaan talous- ja rahaliiton toimintaa
• säätelemään rahoituslaitoksia ja monimutkaisia rahoitustuotteita
• säilyttämään rahoitusmarkkinoiden vakaus ja suojelemaan veronmaksajia talouskriiseiltä
• vahvistamaan euron kansainvälistä roolia.

Kaikki 27 EU-maata ovat talous- ja rahaliiton jäseniä, ja moni niistä on ottanut euron valuutakseen. Nämä maat muodostavat euroalueen. Nykyisin euroa käyttää yli 340 miljoonaa ihmistä 19 EU-maassa. Eurosetelit- ja kolikot muistuttavat meitä päivittäin konkreettisesti vapaudesta, käytännöllisyydestä ja mahdollisuuksista, joita EU tarjoaa.

Vuoden 2008 finanssikriisissä talous- ja rahaliitossa paljastui institutionaalisia heikkouksia, joita EU on sittemmin korjannut ja parantanut samalla rahoitusmarkkinoiden turvallisuutta. EU on vahvistanut talouden ohjausta ja hallintaa, luonut järjestelmän suojelemaan rahoitusvakautta euroalueella, parantanut EU-maiden julkista taloutta ja edistänyt uudistuksia investointien kannustamiseksi. Lisäksi EU:ssa on pantu täytäntöön yhtenäisiä sääntöjä, joilla parannetaan EU:n rahoituslaitosten kestävyyttä ja vahvistetaan pankkien valvontaa euroalueella.

Talous- ja rahaliiton muodostama vahva perusta on auttanut EU-maita selviytymään koronaviruspandemian aiheuttamista ennennäkemättömistä taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Pandemia nosti esiin sen, miten tärkeää on reagoida kriiseihin nopeasti, päättäväisesti ja yhtenäisesti. EU torjui kriisiä sallimalla EU-maiden poiketa tavanomaisista budjettivaatimuksista, luomalla 100 miljardin euron aloitteen työpaikkojen ja työntekijöiden turvaamiseksi ja perustamalla aivan uudenlaisen elpymis- ja palautumistukivälineen, jonka rahoitus on nykyhinnoissa mitaten 723,8 miljardia euroa ja joka on keskeinen osa NextGenerationEU-elpymisvälinettä. Välineestä rahoitetaan EU-maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyviä investointeja ja uudistuksia. Toimilla edistetään vihreää ja digitaalista siirtymää sekä tuetaan EU-maiden toipumista entistä ehommiksi pandemian jälkeen.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro_fi
https://ec.europa.eu/info/topics/banking-and-finance_fi

EU tukee uusien ja parempien työpaikkojen luomista Eurooppaan ja pyrkii varmistamaan kaikille kansalaisille oikeudenmukaiset sosiaaliset olot muun muassa Euroopan sosiaalirahasto plussan avulla, jonka budjetti on 99,3 miljardia euroa vuosiksi 2021–2027.

EU ja sen jäsenmaat vastaavat yhdessä työllisyys- ja sosiaaliasioista. Komissio on nostanut työllisyyden sekä kasvun ja investoinnit ensisijaisiksi tavoitteikseen, ja tätä tukee myös EU:n elpymissuunnitelma NextGenerationEU, jolla korjataan koronaviruspandemian aiheuttamia sosiaalisia ja taloudellisia vahinkoja.

Mitä EU tekee

EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikalla pyritään

• luomaan parempia työpaikkoja kaikkialla EU:ssa
• auttamaan työntekijöitä löytämään työpaikkoja omasta maastaan tai toisesta jäsenmaasta
• edistämään osaamista ja yrittäjyyttä
• yhteensovittamaan ja nykyaikaistamaan sosiaaliturvajärjestelmiä
• luomaan paremmat työolot soveltamalla yhteisiä vähimmäisvaatimuksia
• tukemaan sosiaalista osallisuutta ja torjumaan köyhyyttä ja asunnottomuutta
• suojelemaan vammaisten oikeuksia.

EU myöntää ja koordinoi rahoitusta, jolla autetaan jäsenmaita investoimaan esimerkiksi lastenhoitoon, terveydenhuoltoon, koulutukseen, esteettömään infrastruktuuriin ja työnhaun helpottamiseen. Euroopan sosiaalirahasto plussalla autetaan miljoonia ihmisiä hankkimaan uusia taitoja, erityisesti vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä tarvittavaa osaamista, sekä löytämään parempia työpaikkoja. Nuorisotakuun avulla halutaan varmistaa, että kaikki alle 30-vuotiaat saisivat kunnollisia ja konkreettisia työ-, harjoittelu- tai jatkokoulutuspaikkoja neljän kuukauden sisällä siitä, kun he ovat joko päättäneet virallisen koulutuksen tai joutuneet työttömiksi. Uudella ALMA-aloitteella (Aim, Learn, Master, Achieve) taas halutaan auttaa muita heikommassa asemassa olevia nuoria, joiden mahdollisuudet saada työ- tai koulutuspaikkoja ovat rajoittuneet joko yksilöllisistä tai rakenteellisista syistä.

Euroopan osaamisohjelmalla autetaan yksilöitä ja yrityksiä kehittämään uusia ja parempia taitoja, ja sen kunnianhimoiset tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2025 mennessä.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetaan periaatteet ja oikeudet, joita sovelletaan yhtäläisiin mahdollisuuksiin työmarkkinoilla, oikeudenmukaisiin työoloihin ja sosiaaliseen suojeluun. Toimintasuunnitelmalla tehdään periaatteista todellisuutta vuoteen 2030 mennessä. Siinä asetetaan tärkeimmät tavoitteet työllisyydelle, koulutukselle, sosiaaliselle suojelulle ja osallisuudelle.

EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamissäännöillä ei korvata kansallisia järjestelmiä, vaan niillä suojellaan kansalaisten oikeutta sosiaaliturvaan, kun he liikkuvat EU:ssa (sekä Islannissa, Liechtensteinissa, Norjassa ja Sveitsissä). Euroopan työviranomainen varmistaa, että työntekijöiden liikkuvuutta koskevien EU:n sääntöjen täytäntöönpanoa valvotaan oikeudenmukaisella, yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla. EURES eli Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaali auttaa yhdistämään työnhakijat ja työnantajat, ja Europass-palvelu helpottaa ansioluettelon laatimista.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/eures/public/index_fi

EU on sitoutunut luomaan houkuttelevamman investointiympäristön, joka tarjoaa puitteet talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle. EU pyrkii saavuttamaan tämän tavoitteen poistamalla investointien esteitä ja varmistamalla, että EU-kansalaiset saavat tarvittavat taidot tulevaisuuden työelämää varten.

EU hoitaa parhaillaan koronaviruspandemian seurauksia ja samalla auttaa kansalaisia selviämään menestyksekkäästi vihreän ja digitaalisen siirtymän tuomista muutoksista. On tärkeää varmistaa, että EU:n talous muuttuu oikeudenmukaisella ja osallistavalla tavalla, jotta jokainen kansalainen pääsee hyötymään näiden siirtymien tuomista eduista eikä ketään jätetä jälkeen.

Mitä EU tekee

InvestEU-ohjelma on tärkeä osa EU:n elpymissuunnitelmaa, jonka avulla korjataan koronaviruspandemian seurauksia ja pyritään kohti EU:n pitkän aikavälin tavoitteita. Se pohjautuu menestyksekkäälle Euroopan investointiohjelmalle, josta myönnettiin yli 500 miljardia euroa vuosina 2015–2020 korjaamaan vuosien 2007–2008 finanssikriisin aiheuttamaa investointien romahdusta. InvestEU:n tarjoama EU:n takaus tukee investointien elpymistä entisestään, koska sillä autetaan EU:n yrityksiä houkuttelemaan ja saamaan tarvittavaa rahoitusta. Tavoitteena on saavuttaa vähintään 372 miljardin euron arvoiset lisäinvestoinnit vuosien 2021–2027 aikana. Ohjelmassa keskitytään neljään keskeiseen alaan:

• kestävä infrastruktuuri
• tutkimus, innovointi ja digitalisaatio
• pienet ja keskisuuret yritykset
• sosiaaliset investoinnit ja osaaminen.

Ohjelmaa täydentää InvestEU-neuvontakeskus, joka on keskitetty asiointipiste investointihankkeiden kartoittamiseen, valmisteluun ja kehittämiseen kaikkialla EU:ssa.

Nopea siirtyminen kohti ilmastoneutraalia ja digitaalista Eurooppaa muuttaa työelämää. Euroopan osaamisohjelmalla autetaan jo nyt vastaamaan haasteisiin ja asetetaan tavoitteita vuodelle 2025. Sillä pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin keskeiset periaatteet, joilla pyritään luomaan oikeudenmukaiset ja osallistavat eurooppalaiset työmarkkinat. Jotta kansalaiset voisivat konkreettisesti hyötyä näistä periaatteista, ohjelmassa on asetettu työllisyyttä, koulutusta sekä sosiaalista suojelua ja osallisuutta koskevat keskeiset tavoitteet vuodelle 2030.

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, elpymis- ja palautumistukiväline sekä ehdotettu sosiaalinen ilmastorahasto tukevat alueellisten ja sosiaalisten erojen pienentämistä. Komissio pyrkii myös löytämään konkreettisia toimia ja ratkaisuja Euroopan kohtaamille väestörakenteen muutoksen aiheuttamille haasteille, jotta voidaan tukea ihmisiä, alueita ja yhteisöjä, joihin ne eniten vaikuttavat.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro_fi

Aluepolitiikan kohteena ovat kaikki EU:n alueet ja kaupungit, ja sen tarkoituksena on edistää työpaikkojen luomista, yritysten kilpailukykyä, talouskasvua ja kestävää kehitystä sekä parantaa kansalaisten elämänlaatua.

Riian ja Wrocławin lentoasemien nykyaikaistaminen, Ateenan, Sofian ja Cluj-Napocan kaupunkiliikenteen parantaminen, Mont-Saint-Michelin säilyttäminen ja Pompeijin suojeleminen, Liettuan laajakaistainfrastruktuurin kehittäminen, Utrechtin ja Paredesin yritysten tukeminen, Trenčínin ja Slavonski Brodin jätevedenkäsittelyjärjestelmien uusiminen sekä tietotekniikan käytön edistäminen Nikosian ja Ljubljanan yliopistoissa – siinä vain muutamia esimerkkejä tuhansista hankkeista, joita rahoitetaan EU:n aluepolitiikalla.

Mitä EU tekee

Aluepolitiikalla vahvistetaan Euroopan solidaarisuutta, vauhditetaan talouskasvua ja parannetaan elämänlaatua strategisten investointien avulla. Valtaosa aluepolitiikan rahoituksesta suunnataan EU:n vähemmän kehittyneille maille ja alueille. Tavoitteena on auttaa niitä saavuttamaan muut ja vähentää siten EU:ssa edelleen vallitsevia taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja.

Aluepolitiikkaa hallinnoivat yhdessä komissio ja EU-maat ja niiden alueet. Ne valitsevat hankkeet, jotka saavat EU:n osarahoitusta ohjelmista, joista on sovittu etukäteen komission kanssa. EU:n rahoitusta täydennetään aina kansallisella (yksityisellä ja/tai julkisella) rahoituksella.

Euroopan alueellisen yhteistyön (Interreg) ohjelmilla kiinnitetään erityistä huomiota raja-alueiden tarpeisiin ja mahdollisuuksiin.

Lähes kolmannes (392 miljardia euroa) EU:n talousarviosta 2021–2027 on korvamerkitty aluepolitiikkaan. Näitä varoja käytetään strategisten liikenne- ja viestintäinfrastruktuurien rahoittamiseen, ympäristöystävällisemmän talouden edistämiseen, pienten ja keskisuurten yritysten innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen, uusien ja kestävien työpaikkojen luomiseen, koulutusjärjestelmien lujittamiseen ja nykyaikaistamiseen sekä osallistavamman yhteiskunnan luomiseen.

Lisäksi NextGenerationEU-välineeseen kuuluvasta REACT-EU-välineestä myönnetään yli 50 miljardia euroa lisärahoitusta EU-maissa meneillään oleviin ohjelmiin. Sillä on tarkoitus tukea vuoteen 2023 asti talouksien elpymistä covid-19-pandemiasta.

EU:n tavoitteena on tulla maailman ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi taloudeksi. Sitä tuetaan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kautta vuosina 2021–2027 noin 55 miljardin euron rahoituksella alueille, joilla siirtymän vaikutukset ovat suurimmat. Myös ehdotetulla sosiaalisella ilmastorahastolla pyritään tukemaan EU-maita niiden pyrkiessä vähentämään riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/topics/regional-policy_fi

Horisontti Eurooppa on 95,5 miljardin euron tutkimus- ja innovaatio-ohjelma, jonka tavoitteena on edistää työllisyyttä ja kasvua ja vastata joihinkin EU:n suurimmista haasteista.

Tutkimus ja innovointi ovat ensisijaisen tärkeitä talouden ja yhteiskunnan kannalta. Ne ovat keskeisiä EU:n toimissa, joilla pyritään luomaan työpaikkoja, vahvistamaan kasvua ja investointeja sekä parantamaan ihmisten elämää kehittämällä esimerkiksi terveydenhuoltoa, liikennettä ja energiahuoltoa. Niiden ansiosta saamme myös tietoa ja valmiuksia ratkaista sekä koronaviruspandemian kaltaisia kiireellisiä ongelmia että vastata pitkän aikavälin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja syöväntorjuntaan.

Mitä EU tekee

EU on maailman merkittävin tiedon tuottaja. Lähes kolmannes koko maailman tutkimuksesta ja teknologiatuotannosta on lähtöisin EU:sta. Kilpailun kasvaessa EU:n on kuitenkin huolehdittava siitä, että huippututkimus ja innovatiiviset ideat muutetaan menestyviksi teknologioiksi ja tuotteiksi. Kaikilla EU-mailla on omat tutkimuspolitiikkansa ja rahoitusohjelmansa, mutta monet tärkeät kysymykset voidaan ratkaista parhaiten helpottamalla eri maiden tutkijoiden ja innovoijien välistä yhteistyötä. Siksi tutkimusta ja innovointia rahoitetaan myös EU:n tasolla, erityisesti Horisontti Eurooppa -ohjelman avulla.

Horisontti Eurooppa on yksi maailman laajimmista ja kunnianhimoisimmista tutkimusohjelmista. Sen kautta investoidaan 95,5 miljardia euroa (2021–2027), ja lisäksi rahoitus houkuttelee julkisia ja yksityisiä lisäsijoituksia hankkeisiin. Se perustuu Horisontti 2020 -ohjelman saavutuksiin, ja sillä jatketaan eurooppalaisen huipputieteen edistämistä Euroopan tutkimusneuvoston ja Marie Skłodowska-Curie -apurahojen ja -tutkijavaihtojen kautta. Ohjelmassa hyödynnetään yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) – komission tiede- ja tietopalvelun – tieteellistä neuvontaa, teknistä tukea ja kohdennettua tutkimusta.

Horisontti Eurooppa -ohjelmalla on käynnistetty viisi EU:n missiota. Kyseessä on uudenlainen tapa tehdä yhteistyötä terveyteen, ilmastoon ja ympäristöön liittyvien suurten haasteiden ratkaisemiseksi. Kukin missio koostuu useista toimista, joilla pyritään saavuttamaan konkreettisia tuloksia vuoteen 2030 mennessä.

Horisontti Eurooppa -ohjelmalla tuetaan myös Eurooppa-kumppanuuksia, joilla yhdistetään EU:n, kansallisten viranomaisten ja yksityissektorin voimat ratkaisemaan joitakin Euroopan päivänpolttavimpia haasteita yhteisten tutkimus- ja innovaatioaloitteiden avulla. Kumppanuuksilla vahvistetaan uutta eurooppalaista tutkimusaluetta, jonka tavoitteena on luoda EU:lle yhteiset tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian sisämarkkinat. Yhdenmukaisempi tutkimuspolitiikka ja -ohjelmat eri maiden välillä tehostavat kaikkien maiden tutkimustoimintaa.

Horisontti Eurooppa -ohjelmassa velvoitetaan julkaisujen avoimeen saatavuuteen ja sovelletaan avoimen tieteen periaatteita.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/research-and-innovation_fi

Sisämarkkinat ovat yksi EU:n suurimmista saavutuksista. Ne ovat 30 vuoden ajan olleet helpottamassa ihmisten ja yritysten arkea ja mahdollistaneet tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja rahan vapaan liikkuvuuden kaikkialla EU:ssa.

Sisämarkkinoiden ansiosta EU:ssa voidaan opiskella, asua, tehdä ostoksia, työskennellä ja viettää eläkepäiviä missä tahansa EU-maassa ja saada tuotteita kaikkialta Euroopasta. Yritykset voivat laajentaa toimintaansa, ja samalla kilpailu auttaa alentamaan hintoja ja lisäämään kuluttajien valinnanvaraa. Toisaalta EU pyrkii myös varmistamaan, että tämä vapauksien lisääntyminen ei heikennä oikeudenmukaisuutta, kuluttajansuojaa, työntekijöiden oikeuksia tai ympäristön kestävyyttä.

Mitä EU tekee

EU:n teollisuusstrategian tukemilla sisämarkkinoilla on oleellinen merkitys yritysten tukemisessa niiden edetessä kohti vihreää ja digitaalista siirtymää. Se auttaa myös suojaamaan yrityksiä toimitushäiriöiltä ja -kriiseiltä ja samalla vahvistamaan niiden maailmanlaajuista kilpailukykyä.

EU pyrkii toimillaan

• hyödyntämään koronaviruspandemiasta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan saatuja kokemuksia muun muassa puuttumalla toimitusketjun häiriöihin
• varmistamaan, että sisämarkkinat luovat yrityksille ja yrittäjille enemmän mahdollisuuksia laajentaa liiketoimintaansa
• poistamaan esteitä, jotka hankaloittavat tuotteiden ja palveluiden myymistä tai ostamista jäsenvaltioiden rajojen yli sekä työntekijöiden vapaata liikkuvuutta
• varmistamaan, että samoja oikeudenmukaisuutta, mahdollisuuksia ja velvoitteita koskevia sääntöjä sovelletaan myös digitalouteen
• parantamaan uudelleen- ja täydennyskoulutusta kaikilla teollisuudenaloilla
• varmistamaan rahoituksen, standardien ja patenttien saatavuuden eurooppalaisen johtajuuden rakentamiseksi, laajentamiseksi ja suojelemiseksi innovatiivisissa teknologioissa.

Uusien teollisten allianssien muodostaminen keskeisillä aloilla, joilla EU on riippuvainen muista maista, on EU:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeää. Osana näitä toimia EU on esittänyt uusia toimenpiteitä, joilla parannetaan siirtymistä kiertotalouteen ja varmistetaan kriittisten raaka-aineiden kestävämpi saanti.

Kaksi kolmasosaa yksityisen sektorin työpaikoista on pk-yrityksissä, joiden osuus kaikista EU:n yrityksistä on jopa 99 prosenttia. EU:n toimintapolitiikoilla kannustetaan luomaan uusia yrityksiä ja autetaan innovatiivisia yrityksiä laajentamaan toimintaansa.

Sisämarkkinaohjelma, jonka määrärahat vuosiksi 2021–2027 ovat 4,2 miljardia euroa, kokoaa yhteen suuren määrän erilaisia muun muassa elintarviketurvallisuuden, kuluttajansuojan, standardoinnin ja kilpailukyvyn osa-alueiden toimia, millä vähennetään päällekkäisyyksiä ja parannetaan koordinointia.

Your Europe -portaalissa on tietoa asumisesta, työskentelystä, matkustamisesta, opiskelusta ja liiketoiminnan harjoittamisesta toisessa jäsenvaltiossa. Sen kautta voi myös käyttää esimerkiksi Your Europe -neuvontaa sekä SOLVIT-ongelmanratkaisuverkkoa.

Lisätietoa: https://commission.europa.eu/business-economy-euro/doing-business-eu_fi

EU:n kuluttajapolitiikalla suojellaan kuluttajien oikeuksia, varmistetaan tuotteiden turvallisuus, autetaan ihmisiä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä heidän ostaessaan tavaroita ja palveluja sekä annetaan välineet mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi.

EU:n sisämarkkinat tarjoavat kuluttajille enemmän valinnanvaraa, joustavuutta, laatua ja vastinetta rahoille. EU:n kuluttajapolitiikalla varmistetaan, että ihmisten oikeuksia kunnioitetaan, jos he kohtaavat ongelmia ostaessaan tavaroita tai palveluita muista jäsenmaista, rakennetaan luottamusta ja kannustetaan kauppaan, ja kaikki tämä pätee myös verkkokauppaan.

Mitä EU tekee

Uudessa kuluttaja-asioiden toimintaohjelmassa esitetään vuoteen 2025 ulottuva EU:n strategia. Siinä määritellään toimet, joita EU tulee tekemään vastatakseen uusiin haasteisiin, kuten koronaviruskriisin seurauksiin sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Näihin kuuluu mm. ympäristöön ja kestävyyteen liittyvien huolenaiheiden käsittely, kuluttajien oikeuksien valvonta ja haavoittuvien kuluttajien suojelu.

EU:n ansiosta kuluttajilla on käytännön oikeuksia, joihin he voivat vedota ongelmatilanteissa.

• Verkko-ostoksilla on 14 päivän palautusoikeus. Tuotteen voi palauttaa kahden viikon kuluessa ja saada rahansa takaisin.
• Jos mikä tahansa EU-maasta ostettu tuote (verkosta tai kaupasta) ei vastaa mainontaa tai ei toimi kunnolla, kuluttajalla on oikeus vähintäänkin ilmaiseen korjaukseen tai vaihtoon.
• EU:n asuntolainoja koskevilla säännöillä taataan, että mainoksien tiedot ovat selkeitä ja että kuluttaja saa tarvittavat tiedot hyvissä ajoin ennen sopimuksen allekirjoittamista.
• Matkustajan oikeuksille kaikissa liikennemuodossa on asetettu vähimmäisvaatimukset, joihin kuuluu tiedonsaanti, apu ja korvaukset peruutuksen tai pitkän viivästymisen seurauksena.

EU auttaa kuluttajia ratkaisemaan riidat kauppiaan kanssa nopeasti ja tehokkaasti. Verkkovälitteinen riidanratkaisu antaa kuluttajille ja kauppiaille mahdollisuuden ratkaista verkko-ostoksia koskevat riidat. Euroopan kuluttajakeskusten verkosto tarjoaa kuluttajille maksutonta apua ja neuvoja muista maista tehdyistä ostoksista. Uudet EU:n säännöt helpottavat viimeistään vuoden 2023 puoliväliin mennessä järjestöjen mahdollisuuksia puolustaa kuluttajien yhteisiä etuja ja nostaa kanteita tuomioistuinten käsiteltäväksi.

Leluihin, sähkölaitteisiin, kosmetiikkaan ja lääkkeisiin sovelletaan tiukkoja turvallisuus-, terveys-, ja ympäristövaatimuksia. Tiukoilla säännöillä varmistetaan, että vaaralliset tuotteet vedetään markkinoilta. Joka vuosi EU:n vaarallisten tuotteiden hälytysjärjestelmään ilmoitetaan satoja tuotteita. Vuonna 2021 komissio ehdotti kuluttajaluotto- ja tuoteturvallisuusääntöjen tarkistamista, johon sisältyy myös uudet säännöt verkossa toimiville markkinapaikoille.

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmassa sovitetaan yhteen kuluttajien oikeudet ja ympäristönsuojelu edistämällä laadukkaampia, pitkäikäisempiä ja kestävämpiä tuotteita.

Lisätietoa: https://commission.europa.eu/live-work-travel-eu/consumer-rights-and-complaints_fi

EU:n kilpailusäännöillä pyritään varmistamaan, että kaikki yritykset kilpailevat rehellisesti ja yhdenvertaisesti sisämarkkinoilla. Siitä hyötyvät niin kuluttajat, yritykset kuin koko EU:n talouskin.

Komissio valvoo jäsenmaiden kilpailuviranomaisten ja kansallisten tuomioistuinten kanssa EU:n kilpailusääntöjen noudattamista. Näillä säännöillä varmistetaan yritysten välinen tasapuolinen kilpailu. Näin alennetaan hintoja ja parannetaan laatua, edistetään innovointia ja tehokkuutta ja parannetaan kuluttajien valinnanvaraa.

Mitä EU tekee

Komission tehtäviin kuuluu:

• torjua kartelleja tai muita yritysten välisiä laittomia järjestelyitä, joilla yritykset välttävät keskinäistä kilpailua tai asettavat hinnat keinotekoisen korkealle
• ehkäistä tapauksia, joissa merkittävät toimijat käyttävät väärin määräävää markkina-asemaansa saadakseen kilpailijat pois markkinoilta tai periäkseen kohtuuttomia hintoja
• estää yrityskeskittymiä ja yrityskauppoja, jotka saattavat rajoittaa kilpailua sisämarkkinoilla
• valvoa jäsenvaltioiden yrityksille myöntämiä rahoitustukia (valtiontukia), jotka saattavat vääristää kilpailua sisämarkkinoilla, koska yritykset saavat niistä epäoikeudenmukaista etua
• edistää kansainvälistä kilpailukulttuuria siten, että EU:n yritykset hyötyvät reilusta kilpailusta maailman muilla markkinoilla.

Kilpailupolitiikan täytäntöönpano hyödyttää EU:n kansalaisia. Komission varovaistenkin arvioiden mukaan esimerkiksi vuonna 2020 kuluttajat säästivät kartellien ja yrityskeskittymien torjumisen ansiosta jopa 14–23,3 miljardia euroa.

EU tutkii kilpailun vastaisia käytäntöjä sekä tavaroiden, ammattien että palveluiden osalta. Komissio valvoo EU-maiden yrityksille myöntämiä tukia varmistaakseen, etteivät ne anna tietyille yrityksille perusteetonta etua näiden kilpailijoihin nähden. Valtiontuki voidaan sallia, jos sillä autetaan tai edistetään muita heikommassa asemassa olevia alueita, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, tutkimusta ja kehitystä, ympäristönsuojelua, koulutusta, työllisyyttä tai kulttuuria.

Tammikuussa 2022 otettiin käyttöön uudet valtiontukisäännöt, jotka ovat linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tärkeiden tavoitteiden kanssa. Niillä pyritään auttamaan EU-maita saavuttamaan omalta osaltaan EU:n kunnianhimoiset energia- ja ilmastotavoitteet tukemalla ympäristönsuojeluhankkeita, mukaan lukien ilmastonsuojelu ja vihreän energian tuotanto.

EU tekee myös jatkuvasti töitä, että sen lainsäädäntö pysyy digitalisaatiokehityksen tahdissa. Esimerkiksi digimarkkinasäädöksellä estetään portinvartijoina toimivia verkkoalustoja asettamasta epäoikeudenmukaisia ehtoja yrityksille ja kuluttajille, koska siinä annetaan verkkoalustoille selkeä luettelo sallituista ja kielletyistä asioista. Digipalvelusäädöksellä taas asetetaan sitovia EU:n laajuisia velvoitteita välittäjille, jotka tarjoavat digitaalisia palveluja, joiden kautta tarjotaan kuluttajille mahdollisuus löytää tavaroita, palveluita tai sisältöä. Säädös helpottaa näin pienempien alustojen laajentumista EU:n sisämarkkinoilla.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/competition-policy/index_en

Jokainen EU-maa päättää itsenäisesti verotuksestaan ja verojen kantamisesta. EU:n tulliliitolla varmistetaan tavaroiden vapaa liikkuvuus ja turvallisuus sisämarkkinoilla.

EU-maat voivat varsin vapaasti suunnitella verolainsäädäntönsä sen mukaan, mikä kullekin maalle on tarkoituksenmukaisinta. Niiden on kuitenkin noudatettava tiettyjä perusperiaatteita ja varmistettava, etteivät kansalliset verosäännöt haittaa EU:n sisämarkkinoita.

EU:n tulliliitto helpottaa yritysten kaupankäyntiä, se on yhdenmukaistanut EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden tullit ja sillä autetaan suojelemaan EU:n kansalaisia ja ympäristöä.

Mitä EU tekee

EU ei suoraan osallistu verokannan määrittämiseen, vaan sen tehtävänä on valvoa kansallisia verosääntöjä ja varmistaa, että ne auttavat luomaan työpaikkoja ja kannustavat kasvuun. Se valvoo myös, että minkään valtion verot eivät kohtele epäoikeudenmukaisesti toisten EU-maiden kuluttajia, työntekijöitä tai yrityksiä.

EU-maiden hallitusten on oltava yksimielisiä EU:n päätöksenteossa, jotta kaikkien edut tulevat huomioiduksi. Joidenkin verojen – kuten arvonlisäveron tai autojen polttoaineista tai tupakasta ja alkoholista perittävän valmisteveron – osalta EU-maat ovat sopineet yhteisistä säännöistä, joilla yksinkertaistetaan verkossa ja verkon ulkopuolella käytävää rajat ylittävää kauppaa ja varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n ja sen ulkopuolisten yritysten ja alustojen välillä.

Vuonna 2021 komissio esitti vision EU:n uudesta, oikeudenmukaisemmasta ja läpinäkyvämmästä 2000-luvun yritysverotuksesta. Siihen sisältyy toimia byrokratian vähentämiseksi, pienten yritysten tukemiseksi ja verovilpin torjumiseksi. Komissio on ehdottanut monikansallisille yrityksille vähintään 15 prosentin yhteisöveroastetta, jonka johdosta EU:sta tulisi ensimmäinen vuonna 2021 tehdyn historiallisen maailmanlaajuisen verouudistussopimuksen toimeenpanija. Tämä varmistaisi sen, että kaikkia yrityksiä verotetaan oikeudenmukaisesti riippumatta siitä, missä ne harjoittavat liiketoimintaa.

Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi EU:n on toimittava yhtenä tulliliittona, jossa noudatetaan samoja tulleja, normeja ja menettelyjä, kun käsitellään ulkomailta tuotuja tavaroita. Yhdestä EU-maasta toiseen kuljetetuista tavaroista ei kanneta tulleja.

Käytännössä tulliliiton tehtäviä hoitavat kansalliset tulliviranomaiset. Tällä tavoin suojellaan kuluttajia, eläimiä ja ympäristöä mahdollisesti haitallisilta tuotteilta ja torjutaan järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia ja salakuljetusta. Kun tavarat on tullattu, ne voivat liikkua vapaasti sisämarkkinoilla ja niitä voidaan myydä kaikissa EU-maissa.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/taxation_customs/index_en

EU:n avaruuspolitiikalla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään teknologista innovointia sekä parannetaan EU-kansalaisten arkea.

Avaruusteknologia, -data ja -palvelut ovat erottamaton osa eurooppalaisten arkea. Käytämme niitä esimerkiksi matkapuhelimissa, navigaattoreissa ja käteisnostoissa. Satelliitit tuottavat myös arvokasta tietoa ja palveluja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi liikenteessä, maataloudessa, ympäristöasioissa ja kriisitoimissa.

Mitä EU tekee

EU:lla on kilpailukykyinen ja kasvava avaruusteollisuus, jonka arvo on jopa 62 miljardia euroa. EU:n avaruusteollisuudessa työskentelee yli 230 000 ihmistä, ja yli kolmasosa maata kiertävistä satelliiteista kuuluu EU:lle.

Seuraavat EU:n avaruuspolitiikan lippulaivat tarjoavat avaruuspohjaisia palveluja jokapäiväiseen käyttöön.

• Copernicus on EU:n maanhavainnointijärjestelmä. Järjestelmään kuuluvien satelliittien tuottamaa tietoa käytetään monilla aloilla aina ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten seurannasta hätäavun ja humanitaaristen tehtävien koordinoimiseen. Copernicuksen tietoja on käytetty merihädässä olevien alusten paikantamiseen ja metsäpalojen, maanjäristysten ja tulvien tuhojen torjuntaan. Tiedot ovat auttaneet säästämään ihmishenkiä ja omaisuutta.
• Galileo on EU:n maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä, joka tarjoaa tarkkoja ja luotettavia sijainti- ja aikatietoja kaikille liikennemuodoille, kuten tie-, raide- ja lentoliikenteelle. Yli 3,2 miljardiin älypuhelimeen on asennettu Galileon tarjoama turvallinen ja riippumaton paikannusjärjestelmä.
• EGNOS on EU:n alueellinen satelliittinavigointijärjestelmä, jonka avulla satelliittinavigointisignaaleja voidaan tarkkailla ja korjata lentoliikenteen, meriliikenteen ja maaliikenteen tarpeisiin suurimmassa osassa Eurooppaa. Jo 426 EU:n lentoasemaa käyttää EGNOS-järjestelmää tehdäkseen huonossa kelissä laskeutumisesta turvallisempaa sekä välttääkseen viivästyksiä ja uudelleenreititystä.

Vuosien 2021–2027 EU:n avaruusohjelman budjetti on 14,9 miljardia euroa. Se pohjautuu näistä onnistuneisiin lippulaivaohjelmiin ja sillä tiivistetään alan yhteistyötä muiden EU:n politiikanalojen kanssa. Ohjelmalla halutaan edistää tieteen ja tekniikan kehitystä ja tukea eurooppalaisen avaruusteollisuuden kilpailu- ja innovointikykyä erityisesti pienissä ja keskisuurissa, innovatiivisissa ja start-up-yrityksissä. Komissio on myös ehdottanut kahta uutta lippulaiva-aloitetta, joilla tehostettaisiin satelliittipohjaisia suojattuja yhteyksiä ja avaruusliikenteen hallintaa.

EU on kehittänyt uraauurtavaa avaruustutkimusteknologiaa yksittäisten EU-maiden ja Euroopan avaruusjärjestön kautta. Saavutusten joukkoon kuuluu uusien rakettien ja satelliittien sekä kuuhun ja Marsiin lähetettävien tutkimusrobottien kehittäminen. Vaikka avaruustutkimus on strategisesti ja poliittisesti tärkeää, EU pyrkii myös auttamaan tutkijoita selvittämään universumin salaisuuksia. EU:n rahoittamat tutkijat esittelivät vuonna 2019 kaikkien aikojen ensimmäisen valokuvan mustasta aukosta.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/defence-industry-space/eu-space-policy_en

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ansiosta EU voi puhua ja toimia yhtenäisesti kansainvälisissä asioissa ja jäsenmaat voivat vastata haasteisiin, joita ne eivät kykene ratkaisemaan yksin. Tämä takaa EU:n kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin.

Politiikan täytäntöönpanosta vastaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, ja sitä tukee Euroopan ulkosuhdehallinto, joka hoitaa EU:n diplomaattisia suhteita. EU:n ulkoinen toiminta perustuu sen perustamisen ja kehittämisen johtoajatuksena olleisiin periaatteisiin, joita EU pyrkii edistämään muualla maailmassa. Näitä periaatteita ovat rauha, demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja perusvapaudet.

Mitä EU tekee

Lisääntyvien ja monimutkaisten turvallisuusuhkien aikana turvallisuutta ja puolustusta koskevalla EU:n strategisella kompassilla halutaan vahvistaa EU:n kykyä reagoida kriiseihin ja uhkiin tulevan vuosikymmenen aikana. Strategisen kompassin keskeiset tavoitteet ovat:

• toimia nopeammin ja päättäväisemmin kriisin sattuessa
• suojata kansalaisia nopeasti muuttuvilta uhkilta
• investoida EU:n tarvitsemiin valmiuksiin ja teknologioihin
• tehdä yhteistyötä muiden kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

EU auttaa konflikti- ja kriisimaita. EU ottaa Euroopan rauhanrahaston myötä enemmän vastuuta maailmanlaajuisena turvallisuuden takaajana. Rahastosta rahoitetaan rauhanoperaatioiden ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mukaisten sotilasoperaatioiden yhteisiä kustannuksia yhteistyössä Afrikan unionin kaltaisten kumppanien kanssa. Sillä myös vahvistetaan kumppanimaiden sekä alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen puolustusvalmiuksia, ja se on ollut keskeisessä asemassa tuettaessa Ukrainaa sen puolustautuessa Venäjän hyökkäystä vastaan.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 EU on myös toiminut varmistaakseen, että maailmanlaajuinen ruokaturva palautetaan kansainvälisen yhteistyön avulla.

EU ja sen jäsenmaat ovat edelleen suurimpia avunantajia Syyrian kriisiä helpottavissa kansainvälisissä toimissa. Toimilla on tuettu ihmisiä Syyriassa ja naapurialueilla yhteensä yli 27 miljardin euron investoinneilla vuodesta 2011 lähtien.

Global Gateway on EU:n uusi investointistrategia, jolla edistetään älykästä, puhdasta ja turvallista energia-, liikenne- ja digitaalista infrastruktuuria sekä vahvistetaan terveys-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmiä kaikkialla maailmassa. EU, sen jäsenmaat ja rahoituslaitokset pyrkivät saamaan liikkeelle jopa 300 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja vuosina 2021–2027 toimimalla yhdessä Team Europe -ryhmänä. Global Gateway on EU:n panos G7-maiden maailmanlaajuiseen infrastruktuuri- ja investointikumppanuuteen.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/stronger-europe-world_fi

Kumppanuudet ja kehitysyhteistyö ovat Euroopan unionin ulkopolitiikan kulmakiviä. EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä maailman suurin kehitysavun antaja.

Kehitysapu on keskeinen osa EU:n kansainvälistä toimintaa ulko-, turvallisuus- ja kauppapolitiikan ohella. EU edistää köyhyyden poistamista, ihmisten hyvinvointia, kestävää kasvua ja hyvää hallintotapaa sekä solmii kumppanuuksia, joilla haetaan ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin – muun muassa ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen ehtymiseen ja laittomaan muuttoliikkeeseen. Se kannattaa tehokasta monenvälisyyttä ja tekee työtä kaikkien sidosryhmien kanssa, sillä aikamme haasteet edellyttävät monenvälisen hallinnoinnin ja sääntöihin perustuvan kansainvälisen yhteistyön lisäämistä.

Mitä EU tekee

EU näkee kansainväliset kumppanuudet investointeina, joilla turvataan yhteisen maapallomme elinkelpoisuus ja kestävyys tulevaisuudessa. EU on YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Pariisin ilmastosopimuksen näkyvimpiä puolestapuhujia. Kehityspolitiikan eurooppalainen konsensus sisältää EU:n ja sen jäsenmaiden strategiasuunnitelman, jolla pyritään saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet. Sen painopisteinä ovat ihmiset, maapallo, vauraus, rauha ja kumppanuus. EU:n ulkoinen toiminta rakentuu seuraavien yhteistyömuotojen ympärille:

• vihreän kehityksen ohjelman allianssit
• tiede-, teknologia- ja innovointiallianssit ja digitaalisen siirtymän kumppanuudet
• kestävää kasvua ja työllisyyttä edistävät allianssit, joiden kautta investoidaan myös koulutukseen ja osaamiseen
• muuttoliikettä koskevat kumppanuudet
• hyvää hallintoa, rauhaa, turvallisuutta ja inhimillistä kehitystä edistävät kumppanuudet, joissa erityistä huomiota kiinnitetään naisiin ja lapsiin.

Afrikan ja EU:n kumppanuus on yksi EU:n keskeisistä painopisteistä.

EU reagoi nopeasti vuonna 2020 puhjenneeseen covid-19-kriisiin. Se kehitti Team Europe -toimintamallin, jossa EU:n, sen jäsenmaiden ja rahoituslaitosten resursseja, asiantuntemusta ja välineitä hyödynnetään yhtenä kokonaisuutena. Tämä on auttanut EU:n kumppanimaita lieventämään pandemian vaikutuksia. EU myös johtaa toimia, joilla pyritään saamaan turvallisia ja tehokkaita rokotteita kaikkien käyttöön. Team Europe -mallia sovelletaan nyt EU:n ulkoisen toiminnan budjetissa eli naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineessä (Globaali Eurooppa).

Ulkoisiin toimiin käytetään noin 10 prosenttia EU:n budjetista. Unionin edustustot tekevät yhteistyötä kohdemaiden hallitusten, kansainvälisten järjestöjen, EU-maiden ja yksityisen sektorin kanssa, jotta tämä panostus hyödynnetään mahdollisimman tuloksekkaasti. EU ja sen jäsenmaat antoivat vuonna 2020 kehitysapua yhteensä 66,8 miljardia euroa.

EU:n toiminnan arvoperustana kaikkialla maailmassa on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen. EU:n ihmisoikeus- ja demokratiatoimintasuunnitelman tavoitteena on yksilöiden suojelu ja voimaannuttaminen, kestävien, osallistavien ja demokraattisten yhteiskuntien rakentaminen sekä ihmisoikeuksien edistäminen kaikkialla maailmassa. EU:lla on myös toimintasuunnitelma sukupuolten tasa-arvosta ja naisten vaikutusvallan lisäämisestä kehitysyhteistyössä.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/international-partnerships/home_en
https://www.youtube.com/user/EUintheWorld

EU tukee naapurimaidensa kehittymistä vakaiksi demokratioiksi ja talouksiksi solmimalla räätälöityjä kumppanuuksia, jotka perustuvat yhteisiin etuihin ja kahdenväliseen tai aluetason yhteistyöhön.

Mitä EU tekee

Euroopan naapurustopolitiikka ohjaa EU:n suhteita sen 16 lähimmän naapurimaan kanssa. EU:n eteläisiä naapurimaita ovat Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, Palestiina*, Syyria ja Tunisia. EU:n itäisiä naapurimaita ovat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä.

Yhteistyön päätavoitteet ovat

• naapurimaiden vakauttaminen talouskehitykseen, nuorten työllisyyteen ja toimintamahdollisuuksiin, liikenne- ja energiayhteyksiin, turvallisuuteen sekä muuttoliikkeeseen liittyvillä toimilla
• hyvän hallinnon, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien edistäminen
• alueellisen yhteistyön edistäminen esimerkiksi Itäisen kumppanuuden ja Välimeren unionin kaltaisilla hankkeilla.

Lisäksi EU tekee eteläiseen naapurustoon kuuluvien kumppaniensa kanssa kriisien ratkaisuun (esim. Syyrian kriisi, Libyan kriisi) ja muuttoliikevirtojen säätelyyn liittyvää yhteistyötä.

EU:n laajentumispolitiikka kattaa Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon**, Montenegron, Pohjois-Makedonian, Serbian ja Turkin. Mahdollisuus EU-jäsenyyteen on vahva kannustin demokraattisiin ja taloudellisiin uudistuksiin niissä Euroopan maissa, jotka haluavat EU:n jäseniksi. Se myös edistää osaltaan vakautta ja sovintoa eri yhteisöjen välillä. Euroopan maa voi päästä EU:n jäseneksi ainoastaan, jos se täyttää tietyt demokraattiset normit, joihin kuuluvat muun muassa oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu. Lisäksi maalla on oltava toimiva markkinatalous ja edellytykset selviytyä markkinavoimien ja kilpailun paineista EU:ssa ja sen pitää pystyä hoitamaan EU-jäsenyyteen liittyvät velvoitteet.

Turkki on EU:n kumppani monilla tärkeillä aloilla. Viime vuosina se on kuitenkin loitontunut EU:n perusarvoista ja -periaatteista. Tämän vuoksi Turkin liittymisneuvottelut on jäädytetty. EU:n näkökulmasta on strategisesti tärkeää, että itäisen Välimeren ympäristö on vakaa ja turvallinen ja että suhde Turkin kanssa kehittyy yhteistyöhenkiseksi ja molempia osapuolia hyödyttäväksi.

Vuonna 2020 EU antoi 7,47 miljardia euroa tukea naapurimaihin ja laajentumisalueille covid-19-pandemian vaikutusten lievittämiseksi. EU on tarjonnut hätäapua sekä tukea tieteellisen tutkimuksen ja terveydenhuolto- ja vesijärjestelmien kehittämiseen ja pandemian taloudellisten ja sosiaalisten seurausten lieventämistoimiin.

• Tätä nimitystä ei pidä tulkita Palestiinan valtion tunnustamiseksi, eikä se vaikuta asiaa koskeviin jäsenvaltioiden kantoihin.

• Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/policies/eu-enlargement_fi

EU kannattaa vapaakauppaa. Noin 35 miljoonaa EU-kansalaista saa toimeentulonsa suoraan tai välillisesti EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävästä kaupasta. EU:n tavoitteena ovat avoimet sääntöihin perustuvat markkinat, tasapuoliset toimintaedellytykset ja korkeimmat mahdolliset standardit kaikkialla maailmassa.

EU on maailman suurin kauppamahti ja yksi avoimimmista talouksista. Kolmannes EU:n bruttokansantuotteesta riippuu kaupasta. Tulevasta globaalista kasvusta 85 prosentin ennustetaan syntyvän Euroopan ulkopuolella. EU neuvottelee ja hyväksyy kansainväliset kauppasopimukset jäsenmaidensa puolesta.

Mitä EU tekee

EU:n kauppapolitiikka koskee tavaroiden ja palvelujen kaupan lisäksi myös muita asioita, kuten teollis- ja tekijänoikeuksien kaupallisia näkökohtia sekä suoria ulkomaisia investointeja.

Komissio esitteli helmikuussa 2021 EU:n uuden kauppastrategian, jossa asetetaan kolme päätavoitetta:

• tuetaan EU:n talouden elpymistä ja muutosta tavalla, joka tukee EU:n vihreitä ja digitaalisia tavoitteita
• osallistutaan maailmanlaajuisten sääntöjen muovaamiseen sen varmistamiseksi, että ne ovat oikeudenmukaisia ja kestäviä
• lisätään EU:n kykyä ajaa etujaan ja valvoa oikeuksiensa toteutumista.

Strategian ytimessä on sitoutuminen Maailman kauppajärjestön (WTO) uudistamiseen, jotta se voisi paremmin vastata nykypäivän kaupan haasteisiin.

Kauppapolitiikalla voi olla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen torjumisessa. Tästä syystä EU aikoo parantaa kauppasopimuksiensa kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanoa ja sen valvontaa. EU aikoo erityisesti ehdottaa, että Pariisin ilmastosopimuksen noudattamisesta tehtäisiin olennainen osa tulevia kauppa- ja investointisopimuksia.

EU kannattaa avointa ja reilua kauppaa ja torjuu protektionismia. Se pyrkii toisaalta avoimuuteen ja toisaalta sen varmistamiseen, että ihmisiä ja yrityksiä puolustetaan hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä. EU on vastikään nimennyt kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen. Nimityksen myötä EU keskittyy erityisesti maksimoimaan kauppasopimusten hyötyjä yrityksille ja varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille sekä viljelijöille, ja varmistamaan, että sen kauppakumppanit noudattavat sitoumuksiaan, myös kestävän kehityksen osalta.

EU:lla on 46 voimassa olevaa kauppasopimusta 78 kumppanin kanssa ympäri maailman. EU teki vuonna 2020 uuden kauppasopimuksen Meksikon kanssa, ja sen kauppasopimus Vietnamin kanssa astui voimaan samana vuonna. Edellisenä vuonna Japanin kanssa tehty sopimus edisti jo ensimmäisenä vuonna EU:n vientiä: ensimmäisten 10 kuukauden aikana se tuotti lähes seitsemän prosenttia kasvua.

Yhdistyneen kuningaskunnan erottua EU:sta 31. tammikuuta 2020 EU ja Yhdistynyt kuningaskunta allekirjoittivat kauppa- ja yhteistyösopimuksen 30. joulukuuta 2020.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/topics/trade_fi

EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä yksi maailman suurimmista kehitysavun antajista. EU antaa kriittistä hätäapua miljoonille ihmisille eri puolilla maailmaa ja koordinoi hätäapua sekä Euroopassa että sen ulkopuolella.

EU reagoi kriiseihin ja varmistaa nopean ja tehokkaan hätäavun saapumisen paikalle kahdella keinolla: antamalla humanitaarista apua ja järjestämällä pelastuspalvelua. EU pyrkii

• pelastamaan ja säilyttämään ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään kärsimystä sekä turvaamaan luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien kriisien koettelemien väestöryhmien koskemattomuuden ja ihmisarvon
• toimimaan nopeasti sekä EU:ssa että sen ulkopuolella tapahtuvissa hätätilanteissa
• pienentämään katastrofiriskejä esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksia lieventävillä keinoilla
• parantamaan katastrofivalmiutta esimerkiksi varhaisvaroitusjärjestelmien avulla
• varmistamaan hätätoimien päättyessä joustavan siirtymisen jälleenrakennusvaiheeseen antamalla kehitysapua
• vahvistamaan väestöryhmien yleistä selviytymiskykyä muun muassa investoimalla toimenpiteisiin, joilla autetaan väestöä varautumaan tuleviin katastrofeihin
• suojelemaan katastrofien keskelle jääneitä lapsia ja turvaamaan heidän tulevaisuutensa.

Mitä EU tekee

EU on tukenut humanitaarisia operaatioita yhteistyössä kumppaneidensa kanssa jo 110 maassa yli 30 vuoden ajan. Vuonna 2021 EU:n antaman humanitaarisen avun määrä oli yli 2,4 miljardia euroa. Se on suurin humanitaarisen avun antaja monissa kriiseissä. EU on esimerkiksi järjestänyt

• hätäapua Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen jälkeen pakeneville ihmisille
• humanitaarista apua pakolaisille ja maan sisäisille pakolaisille Bangladeshissa, Etiopiassa, Somaliassa ja Jemenissä
• hätäapua Syyriaan jääneille ja sieltä naapurimaihin lähteneille pakolaisille
• elintärkeitä humanitaarisia hankkeita pahiten kärsineissä yhteisöissä Keski-Afrikan tasavallassa ja Etelä-Sudanissa
• hätäapua humanitaarisen ilmasillan avulla haavoittuviin ja konflikteista kärsiviin maihin, kuten Afganistaniin.

EU lähettää myös hätäapuvalmiusjoukkoja ja ohjaa apua hädänalaisille alueille sekä EU:ssa että muualla maailmassa Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta, esimerkiksi

• torjumalla koronaviruspandemiaa Euroopassa ja maailmanlaajuisesti, mihin sisältyy taudin torjuntaan liittyvien tarvikkeiden toimittaminen rescEU:n kautta ja ulkomaille jumiin jääneiden EU-kansalaisten kotiuttaminen
• lähettämällä asiantuntijoita ja tarvikkeita maanjäristysalueille (Haiti), tulivuorenpurkauksista kärsineille alueille (Tonga), metsäpaloalueille (Länsi-Balkan ja Välimeren alue) ja ebolaepidemian torjumiseksi Guineassa vuonna 2021
• toimittamalla miljoonia hätäaputarvikkeita (kuten ensiapupakkauksia, telttoja ja vuoteita) Ukrainaan ja sen naapurimaihin, mikä on ollut suurin mekanismin kautta toteutettu operaatio.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/echo/

EU takaa kansalaisilleen useita perusoikeuksia. Perusoikeuksien kunnioittaminen on EU:n ja sen jäsenmaiden yhteinen arvo, joka ohjaa EU:n toimintaa sen rajojen sisä- ja ulkopuolella.

EU:ta ei ole luotu pelkästään tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiksi. Eurooppalaiset jakavat yhteiset arvot ja oikeudet, jotka on vahvistettu EU:n perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa.

Mitä EU tekee

EU:n perusoikeuskirjassa vahvistetaan EU:n kansalaisten henkilökohtaiset, kansalaisuuteen liittyvät, poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Oikeudet taataan EU-maissa ja kaikkialla, missä EU:n lainsäädäntöä sovelletaan. Niihin kuuluvat ihmisarvo, sananvapaus, yhdistymisvapaus, oikeus syrjimättömyyteen, oikeus turvapaikkaan ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Sen lisäksi perusoikeuskirjassa vahvistetaan Maastrichtin sopimuksella EU:n kansalaisille annetut erityiset oikeudet:

• Vapaus liikkua, asua, työskennellä ja opiskella missä tahansa EU-maassa.
• Oikeus äänestää ja asettua ehdolle paikallisvaaleissa ja EU-vaaleissa.
• Oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille.
• Oikeus tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle.
• Oikeus konsuliviranomaisten antamaan suojeluun EU:n ulkopuolella.

Perusoikeuksia suojellaan myös erityisillä EU:n laeilla, joihin kuuluvat mm. yleinen tietosuoja-asetus, sukupuoleen, etniseen taustaan, kansallisuuteen, uskontoon, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää torjuva lainsäädäntö sekä lait, joilla suojellaan väärinkäytösten paljastajia ja rikoksen uhreja.

EU suojelee perusoikeuksia myös erityisillä politiikkatoimilla ja tekemällä tiivistä yhteistyötä EU-maiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tämä koskee esim. viharikoksia ja vihapuhetta, sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä, siviili- ja rikosoikeutta, oikeusalan digitalisaatiota, tietosuojaa, oikeusvaltioperiaatteen noudattamista sekä lasten ja kuluttajien oikeuksia.

EU:n perusoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ja politiikkaa tuetaan kansalaisten tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmalla.

EU pyrkii kohti tasa-arvon unionia strategioilla, joilla halutaan haastaa stereotypioita ja luoda olosuhteet, joissa kaikki voivat osallistua täysipainoisesti ja vapaasti eurooppalaisen yhteiskunnan toimintaan.

EU edistää ja puolustaa yleismaailmallisia arvoja koko maailmassa. Vuonna 2021 EU käynnisti globaalin ihmisoikeus- ja demokratiaohjelman, jonka kokonaisbudjetti vuosille 2021–2027 on 1,5 miljardia euroa. EU on myös ottanut käyttöön maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän, jonka avulla se voi kohdistaa pakotteita kaikkialla maailmassa tehokkaammin niihin, jotka ovat vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/topics/justice-and-fundamental-rights_fi

EU pyrkii varmistamaan EU:n lainsäädännön yhdenmukaisen soveltamisen, ratkaisemaan kansalaistensa rajat ylittäviä oikeudellisia ongelmia sekä edistämään oikeusvaltioperiaatetta ja huolehtimaan sen toteutumisesta.

EU pyrkii luomaan oikeusalueen, jolla ihmiset ja yritykset voivat ratkaista oikeudellisia ongelmia muissa EU-maissa samalla tavalla kuin kotimaassaan. Rajattoman ja saumattomasti toimivan oikeusalueen avulla varmistetaan, että ihmiset voivat käyttää tiettyjä oikeuksia ja saada oikeussuojaa kaikkialla EU:ssa.

Mitä EU tekee

EU:n kansalaiset voivat asua, opiskella, työskennellä ja harjoittaa liiketoimintaa missä tahansa EU:n alueella. Tästä voi seurata, että he joutuvat tekemisiin toisen jäsenmaan oikeusviranomaisten kanssa.

EU pyrkii lisäämään EU-maiden tuomioistuinten ja hallintojen keskinäistä luottamusta, jotta ne tunnustaisivat toistensa oikeudelliset päätökset. Tämä on erityisen tärkeää siviilioikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi avioero, lasten huoltajuus tai elatusapu.

EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön virasto Eurojust helpottaa kansallisten oikeusviranomaisten yhteistyötä vakavien rikosten, kuten korruption, terrorismin ja huumerikollisuuden, torjumiseksi. Esimerkiksi eurooppalaisen pidätysmääräyksen ansiosta on päästy eroon pitkäkestoisista luovuttamismenettelyistä rikoksesta epäillyn tai tuomitun palauttamiseksi maahan, jossa häntä vastaan on nostettu syyte tai jossa hänet on tuomittu. Uhrien oikeuksia koskevalla EU:n strategialla pyritään puolestaan varmistamaan, että kaikki rikoksen uhrit saavat tarvitsemansa tuen ja suojelun EU:ssa.

Euroopan unionin tuomioistuin varmistaa, että EU:n lainsäädäntöä sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenmaissa. EU pyrkii nykyaikaistamaan jäsenmaiden oikeusjärjestelmät. Tavoitteena on pysyä digitalisaatiokehityksen tahdissa ja varmistaa oikeussuojan helpompi ja nopeampi saatavuus. Edistymistä voidaan seurata EU:n oikeusalan tulostaulun avulla. Se tarjoaa tietoa kaikkien jäsenmaiden oikeusjärjestelmien tehokkuudesta, laadusta ja riippumattomuudesta. Euroopan oikeusportaali on puolestaan keskitetty palvelupiste kaikkia oikeusasioita varten.

Oikeusvaltioperiaate on yksi EU:n perusarvoista. Se tarkoittaa riippumattomia ja tehokkaita oikeusjärjestelmiä, joiden on tarjottava riittävä oikeusturva kaikille EU:ssa. Oikeusvaltioperiaate on edellytys kaikkien muiden arvojen suojelulle ja EU:n toiminnalle. Sillä taataan EU:n lainsäädännön soveltaminen ja sisämarkkinoiden tehokkuus. Lisäksi se edistää keskinäistä luottamusta, mikä mahdollistaa yrityksille suotuisan toimintaympäristön.

EU tekee jäsenmaiden kanssa yhteistyötä oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi oikeusvaltiomekanismin avulla ja tarjoamalla teknistä tukea ja rahoitusta oikeusalan uudistuksiin.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights_fi
https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/upholding-rule-law/rule-law_fi

Naisten ja miesten tasa-arvo on ollut yksi EU:n perusarvoista jo vuonna 1957 tehdystä Rooman sopimuksesta lähtien. EU:n työ sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi jatkuu yhä.

Vaikka Euroopan naisilla pitäisi olla oikeus tasa-arvoon, vaikuttamismahdollisuuksiin ja turvallisuuteen, he ovat yhä yliedustettuina matalapalkka-aloilla, aliedustettuina poliittisissa ja yritysten päätöksentekotehtävissä ja ansaitsevat keskimäärin 13 prosenttia vähemmän kuin miehet EU:ssa. Myös sukupuoleen perustuva väkivalta ja häirintä ovat edelleen yleisiä.

Mitä EU tekee

Sukupuolten tasa-arvoa koskevaa EU:n työtä ohjaa sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025. Sen tavoitteena on kitkeä sukupuoleen perustuva väkivalta, kyseenalaistaa sukupuolistereotypiat, kuroa umpeen sukupuolierot työmarkkinoilla ja saavuttaa sukupuolten tasapuolinen edustus päätöksenteossa ja politiikassa. Strategia perustuu lukuisiin sukupuolten tasa-arvoon liittyviin EU:n aloitteisiin, joita on toteutettu edellisinä vuosikymmeninä.

Jotta Rooman sopimuksessa vahvistettu samapalkkaisuuden periaate toteutuisi, komissio on ehdottanut palkkauksen läpinäkyvyyteen liittyviä toimenpiteitä, kuten sukupuolten palkkaeroja koskevat raportointivelvoitteet suurille yrityksille. Työntekijöillä on myös oikeus saada korvaus palkkasyrjinnästä.

Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi sitkeimmistä sukupuoleen perustuvan syrjinnän muodoista Euroopassa. Komissio on ehdottanut naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi uusia EU:n laajuisia sääntöjä, joiden tavoite on väkivallantekijöiden rankaiseminen ja naisten suojeleminen, myös verkossa. Kaikki jäsenvaltiot ja EU ovat allekirjoittaneet Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus).

EU pyrkii myös auttamaan naisia rikkomaan lasikattoja liike-elämässä ja politiikassa ja edistämään naisten osallistumista digitaalialoille. Komissio pyrkii erityisesti tasapainottamaan sukupuolijakaumaa EU:n suurimpien pörssiyhtiöiden johtoryhmissä.

Elämä ei kuitenkaan ole pelkästään työntekoa ja rahan ansaitsemista. Työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva direktiivi tuli voimaan heinäkuussa 2019, ja jäsenmaiden oli saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöä elokuuhun 2022 mennessä. Siinä otetaan käyttöön uusia oikeuksia, jotta hoitovelvoitteet jakautuisivat tasapuolisemmin naisten ja miesten kesken. Se kattaa isyys-, vanhempain- ja omaishoitovapaat sekä vanhempien ja omaishoitajien joustavat työjärjestelyt.

EU pyrkii parantamaan tyttöjen ja naisten elämää kaikkialla maailmassa sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan kolmannen toimintasuunnitelmansa avulla. Suunnitelmalla edistetään sukupuolten tasa-arvoa EU:n ulkoisissa toimissa, kuten kehitysyhteistyössä ja kauppaneuvotteluissa. Lisäksi EU johti neuvotteluja sukupuolten tasa-arvoa koskevien tavoitteiden sisällyttämisestä YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/gender-equality_fi

EU haluaa varmistaa, että kaikki voivat nauttia perusoikeuksista ja vapauksista sekä osallistua tasa-arvoisesti yhteiskunnan toimintaan alkuperästään riippumatta.

Vaikka EU:ssa on kiellettyä syrjiä ketään etnisen taustan perusteella, rasismista ja syrjinnästä ei ole päästy eroon. EU pyrkii torjumaan rasismia ja suvaitsemattomuutta kaikilla rintamilla.

Mitä EU tekee

EU on tehostanut rasismin ja syrjinnän vastaista toimintaansa laatimalla EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman 2020–2025 sekä nimittämällä kaikkien aikojen ensimmäisen rasismintorjunnan koordinaattorin.

EU kieltää ja tuomitsee kaikenlaisen rasismin ja suvaitsemattomuuden. Rasismintorjunnan toimintasuunnitelmassa esitetään toimia, joilla

• torjutaan rasismia ja rotusyrjintää niin lainsäädännön avulla kuin muilla keinoin ja varmistetaan, että vihapuheen ja viharikokset sekä verkossa että muualla kieltävää EU:n lainsäädäntöä noudatetaan
• tehostetaan rakenteellisen rasismin vastaisia toimia
• autetaan etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä saamaan äänensä kuuluviin ja yhdistetään kaikkien alojen toimijat rakentamaan tulevaisuutta, johon ei kuulu minkäänlainen rasismi tai syrjintä
• rahoitetaan osallistavien yhteiskuntien luomista ja suvaitsevuuden ja moniarvoisuuden edistämistä
• edistetään monimuotoisuutta komission henkilöstössä ja varmistetaan syrjimätön ja osallistava työympäristö, jossa ihmisten alkuperällä, etnisellä taustalla tai ihonvärillä ei ole merkitystä.

Etniseen taustaan perustuva eriarvoinen kohtelu ja työsyrjintä on kielletty rotusyrjintädirektiivissä, työsyrjintädirektiivissä ja EU:n perusoikeuskirjassa.

Erilaisilla poliittisilla toimilla puututaan rasismin erityisiin muotoihin. EU:n strategialla antisemitismin torjumiseksi pyritään ehkäisemään kaikenlaista antisemitismiä, vaalimaan juutalaista elämäntapaa ja edistämään holokaustin muistamista ja siitä kertomista. Toisella suunnitelmalla edistetään romanien tasa-arvoa.

Uhrien oikeuksia koskevalla direktiivillä suojellaan viharikosten uhreja. Uhrien oikeuksia koskevalla EU:n strategialla (2020–2025) pyritään varmistamaan, että kaikki rikoksen uhrit saavat tukea ja suojelua siitä riippumatta, missä EU-maassa rikos on tapahtunut.

EU on myös sitoutunut ehkäisemään ja torjumaan verkossa leviävää vihapuhetta ja samalla suojelemaan sananvapautta. Vuonna 2016 laaditut käytännesäännöt verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjumiseksi ovat auttaneet käyttäjiä ilmoittamaan vihapuheesta verkossa, ja alustat voivat nopeasti tarkistaa ja poistaa laittomat tai haitalliset sisällöt.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/combatting-discrimination/racism-and-xenophobia_en

EU takaa kansalaisilleen useita perusoikeuksia ja suojelee heitä syrjinnältä. Tämä koskee myös hlbtiq-yhteisöä.

Vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä noin 76 prosenttia eurooppalaisista oli sitä mieltä, että homoilla, lesboilla ja biseksuaaleilla olisi oltava samat oikeudet kuin heteroseksuaaleilla. Homot, lesbot, biseksuaalit, transihmiset, ei-binäärit, intersukupuoliset ja queerit (hlbtiq) voivat kuitenkin kohdata syrjintää, vihapuhetta ja väkivaltaa monilla elämänaloilla.

Mitä EU tekee

Komissio hyväksyi vuonna 2020 ensimmäisen hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategiansa, jolla torjutaan syrjintää ja edistetään turvallisuutta, osallisuutta ja tasa-arvoa.

Strategian perustana on EU:n yli kahden vuosikymmenen aikana tekemä tasa-arvotyö. EU:lla on ollut vuodesta 1999 lähtien valtuudet toimia seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvissa syrjintätapauksissa. EU on antanut muun muassa seuraavat tasa-arvoa edistävät säädökset:

• Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annettu direktiivi, jolla kaikki EU-maat velvoitetaan tarjoamaan oikeudellista suojaa seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää ja häirintää vastaan työnhaun, uralla etenemisen, koulutuksen, työolojen sekä palkan ja irtisanomisen yhteydessä.
• Työelämän yleinen tasa-arvodirektiivi, jolla suojellaan transihmisiä sukupuolenkorjaukseen perustuvalta syrjinnältä työelämässä, ja sukupuolten tasa-arvosta sosiaaliturvassa annettu direktiivi, jolla suojellaan ihmisiä syrjinnältä sosiaaliturva-asioissa.
• Rikoksen uhrien oikeuksia koskeva direktiivi, jossa vahvistetaan vihapuheen tai väkivallan uhrien oikeudet ja velvoitetaan EU-maat varmistamaan, että nämä oikeudet toteutuvat käytännössä.

Samaa sukupuolta olevien parisuhteet ovat edelleen rangaistavia useassa maassa, ja hlbtiq-ihmisten suojelu on usein heikkoa. EU kehottaa muita maita varmistamaan, että seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolitetut piirteet eivät johda väkivaltaan tai rangaistuksiin.

EU tukee syrjinnän vastaista työtä maailmanlaajuisesti pääasiassa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen kautta. Vuodesta 2016 lähtien EU on tukenut hankkeita Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Itä-Euroopassa. EU perusti vuonna 2018 rahaston aktivistien ja järjestöjen tukemiseksi alueilla, joilla hlbtiq-ihmisillä on erityisen suuri riski tulla syrjityksi.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/combatting-discrimination/lesbian-gay-bi-trans-and-intersex-equality_fi

EU edistää vammaisten ihmisten aktiivista osallisuutta ja täysipainoista osallistumista yhteiskunnan ja talouden toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä suojelee heitä syrjinnältä ja väkivallalta.

EU:ssa noin 87 miljoonalla ihmisellä on jonkinasteinen vamma. Heille kuuluvat samat oikeudet ja perusvapaudet kuin muillekin, muun muassa oikeus tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen sekä oikeus olla joutumatta väkivallan tai hyväksikäytön kohteeksi. EU pyrkii luomaan esteettömän Euroopan, missä vammaiset voivat käyttää kaikkia oikeuksiaan.

Mitä EU tekee

EU ja sen jäsenvaltiot ovat vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen sopimuspuolia. Lisäksi EU:n perusoikeuskirja ja EU:n perussopimukset velvoittavat unionin ottamaan toimintapolitiikassaan huomioon vammaisten oikeudet ja tarpeet.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030 perustuu YK:n yleissopimukseen, aiempaan vastaavaan strategiaan ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin. Siinä esitetään konkreettisia aloitteita sen varmistamiseksi, että vammaisilla ihmisillä on seuraavat mahdollisuudet:

• Mahdollisuus käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Vammaisille henkilöille tarkoitettua EU:n pysäköintilupaa ja EU:n vammaiskorttia on kokeiltu jo kahdeksassa jäsenvaltiossa. Ne helpottavat vammaisaseman ja -etuuksien vastavuoroista tunnustamista EU-maiden välillä.
• Mahdollisuus osallistua työmarkkinoille. Vammaisten työllistymismahdollisuuksia parannetaan erityistoimenpiteillä.
• Mahdollisuus asua itsenäisesti ja valita itse asuinpaikkansa ja -kumppaninsa. Esteettömän EU:n resurssikeskus (AccessibleEU) auttaa parantamaan liikenteen, rakennusten, tiedon, audiovisuaalisen median, viestinnän ja teknologian saavutettavuutta.
• Mahdollisuus osallistua yhteiskunnan ja talouden toimintaan ja olla turvassa syrjinnältä ja väkivallalta. Lisäksi strategian tavoitteena ovat yhdenvertaiset mahdollisuudet oikeussuojan, koulutuksen sekä kulttuuri-, urheilu- ja matkailupalvelujen saatavuuden osalta.

Viime vuosina useat EU:n aloitteet ja lainsäädäntö ovat auttaneet parantamaan vammaisten elämää Euroopassa. EU:n esteettömyyssäädöksessä asetetaan sitovat vaatimukset tiettyjen keskeisten tuotteiden ja palvelujen saavutettavuudelle. Käytössä on myös erityissääntöjä, joilla vammaisia suojellaan syrjinnältä ja varmistetaan tasa-arvoinen kohtelu työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä.

Lisäksi EU on sitoutunut lisäämään tietoisuutta vammaisten ihmisten arjessa kohtaamista haasteista ja välineistä, joita he tarvitsevat elämänsä parantamiseksi. Vuosittain joulukuun alussa vietettävä Euroopan vammaisten päivä auttaa lisäämään yleistä tietoisuutta vammaisasioista. Esteetön kaupunki -palkinto myönnetään vuosittain kaupungille, joka on tehnyt paljon työtä esteettömyyden parantamiseksi.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1137&langId=fi

EU auttaa ihmisiä elämään tervettä, aktiivista ja itsenäistä elämää mahdollisimman pitkään. Se täydentää EU-maiden omia työllisyyteen, terveydenhuoltoon ja koulutukseen liittyviä toimia ja koordinoi yhteistoimintaa epidemioiden torjumiseksi.

Väestönkehityksen suunta osoittaa, että tulevina vuosikymmeninä ikäihmisten osuus EU:n koko väestöstä kasvaa merkittävästi. Komissio käynnisti keskustelun yhteiskunnan ikääntymiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista Euroopassa julkaisemalla vihreän kirjan väestön ikääntymisestä. EU-maat pyrkivät vastaamaan ikääntymisen vaikutuksiin parantamalla koulutus- ja osaamisjärjestelmiä, kannustamalla pidempiin ja tyydyttävämpiin työuriin sekä edistämällä sosiaaliturvan, myös eläkkeiden, ja pitkäaikaishoidon uudistuksia.

Mitä EU tekee

EU:n sääntöjen mukaan työnantaja syyllistyy rikokseen, jos hän syrjii työntekijöitä iän perusteella. Kansallisten tasa-arvoelinten eurooppalainen verkosto auttaa varmistamaan, että tasa-arvoa ja syrjintäkieltoa koskevia EU:n sääntöjä sovelletaan samalla tavalla kaikkialla EU:ssa.

EU on tehnyt aloitteita, kuten Euroopan osaamisohjelma, Euroopan osaamissopimus ja digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma, joilla helpotetaan sopeutumista muuttuvaan työelämään. Euroopan sosiaalirahasto plussasta rahoitetuilla hankkeilla miljoonia ihmisiä vuosittain autetaan oppimaan uusia taitoja ja löytämään parempia työpaikkoja.

Opiskeleminen ei ole koskaan liian myöhäistä, olipa tavoitteena urakehitys tai oma henkilökohtainen kasvu. Erasmus+ -ohjelma tarjoaa yli 50-vuotiaille monenlaisia mahdollisuuksia työssäoppimisesta EU:n rahoittamiin hankkeisiin.

Euroopan työnvälitysverkosto EURES auttaa etsimään töitä toisesta EU-maasta. EU:n säännöillä myös helpotetaan eri maiden kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista ja suojellaan Euroopassa työskentelevien ja eläköityvien oikeuksia.

Uuden vapaaehtoisen yleiseurooppalaisen yksilöllisen eläketuotteen (PEPP) myötä eläkesäästäjillä on enemmän valinnanvaraa ja he voivat jatkaa samaan tuotteeseen säästämistä, vaikka muuttaisivat toiseen EU-maahan. Komissio julkaisee kolmen vuoden välein raportin eläkkeiden riittävyydestä EU-maissa nyt ja tulevaisuudessa. EU on laatinut vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian (2021–2030), jolla torjutaan vammaisten sosiaalisessa suojelussa, esimerkiksi eläkejärjestelmissä, olevia puutteita.

EU toimii aktiivisesti monilla kansanterveyden osa-alueilla. Se muun muassa edistää terveitä elämäntapoja, tukee tehokkaampia ja kestävämpiä terveydenhoitopalveluja ja sairauksien ehkäisemistä sekä tehostaa syövän torjuntaa.

EU tukee rahallisesti kansalaisjärjestöjä, jotka edistävät yhdenvertaista kohtelua ja torjuvat ikäsyrjintää (mm. AGE Platform Europe -foorumi).

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/social/home.jsp

EU aikoo tehdä 2020-luvusta Euroopan digitaalisen vuosikymmenen. Se tekee töitä sen eteen, että digiteknologia toimisi kaikkien hyväksi ja edistäisi ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on myös varmistaa EU:n asema digitaalitalouden johtavana toimijana.

Digiteknologia on tärkeämpää kuin koskaan. Koronaviruskriisin aikana digiteknologia on pitänyt ihmiset yhteydessä toisiinsa ja yritykset toiminnassa. Se on myös osoittautunut välttämättömäksi koulutuksen kannalta. Ilmastonmuutoksen torjunnassa digiteknologialla on ratkaiseva merkitys, muun muassa älykkäissä energia- ja liikennejärjestelmissä.

Mitä EU tekee

Digitalisaation perusta on jo luotu. EU:n toimilla on saatu aikaan muun muassa seuraavia asioita:

• mobiililaitteiden käytön ylimääräisten verkkovierailumaksujen poistaminen EU:ssa matkustettaessa
• pääsy verkkosisältöihin EU:ssa matkustettaessa
• EU:n tiukat tietosuojasäännöt
• maksuttomat julkiset WiFi-tukiasemat monissa EU:n kaupungeissa
• uudet säännöt, joilla varmistetaan vammaisille henkilöille paremmat mahdollisuudet käyttää julkisia verkkosivustoja
• toimet valeuutisten ja verkossa olevan disinformaation torjumiseksi.

EU:n ehdottamassa digitaalistrategiassa jatketaan työtä, jolla pyritään löytämään ihmisiä, yrityksiä ja maapalloa hyödyttäviä digiratkaisuja. Strategialla on kolme keskeistä tavoitetta: ihmisten hyväksi toimiva teknologia, oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen talous sekä avoin, demokraattinen ja kestävä yhteiskunta.

Komissio on ehdottanut EU:ssa toimiville verkkoalustoille kattavia sääntöjä, joilla suojellaan ihmisten perusoikeuksia verkossa, torjutaan verkon vaaroja ja edistetään innovointia. Tämän lisäksi strategia kattaa myös muun muassa kyberturvallisuuden ja datan sekä digitaalikasvatuksen ja demokratian. Ehdotuksen mukaisessa kattavassa säädöskokonaisuudessa eli nk. digitaalisessa kompassissa konkretisoidaan vuoteen 2030 ulottuvat EU:n tavoitteet. EU:n arvojen sekä ihmisten perusoikeuksien ja turvallisuuden suojeleminen on keskeinen asia.

Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, jonka rahoitus on yli 7,5 miljardia euroa vuosina 2021–2027, lisää investointeja muun muassa superlaskentaan, tekoälyyn ja digiosaamiseen. Sen avulla varmistetaan myös digiteknologian laaja käyttö taloudessa ja yhteiskunnassa, muun muassa digitaali-innovointikeskittymien kautta.

Digitaalista siirtymää tuetaan myös muilla ohjelmilla, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalla, joka keskittyy tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen, sekä Verkkojen Eurooppa -välineen digiosiolla. Lisäksi NextGenerationEU-elpymisvälineen yhteydessä jäsenvaltioiden olisi suunnattava 20 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitustuesta digitalisaatioon.

Lisätietoa: https://digital-strategy.ec.europa.eu/en

EU:lla on maailman tiukimmat tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevat säännöt. Säännöillä varmistetaan, että verkkoympäristö on turvallinen ja oikeudenmukainen sekä kuluttajille että yrityksille. Säännöt myös auttavat suojelemaan käyttäjiä, erityisesti lapsia, laittomalta ja vahingolliselta sisällöltä.

Verkkopalvelujen nopea lisääntyminen viime vuosina on tuonut eurooppalaisille monia etuja mutta myös mahdollisia uusia riskejä. Tämän vuoksi EU pyrkii jatkuvasti varmistamaan, että sen lainsäädäntö pysyy digitalisaation tahdissa ja että se, mikä on laitonta verkon ulkopuolella, on laitonta myös verkossa.

Mitä EU tekee

Henkilötietojen ja yksityisyyden suoja ovat perusoikeuksia EU:ssa. EU on noudattanut tiukkoja tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevia vaatimuksia jo vuosikymmenten ajan. EU-lainsäädännössä säädetään tietosuojaa ja viestinnän luottamuksellisuutta koskevista oikeuksista, joita henkilötietoja käsittelevien organisaatioiden on kunnioitettava. Internetaikakauden realiteetteihin vastataan muun muassa EU:n yleisellä tietosuoja-asetuksella (GDPR), jolla annetaan kansalaisille täytäntöönpanokelpoisia oikeuksia, muun muassa oikeus tulla unohdetuksi.

Samalla EU johtaa pyrkimyksiä tehdä digitaalisesta maailmasta turvallinen paikka. Kyberstrategian tavoitteena on vahvistaa EU:n kollektiivista kykyä sietää kyberuhkien aiheuttamia häiriöitä ja varmistaa, että kuluttajat ja yritykset voivat hyödyntää luotettavia palveluja ja digitaalisia välineitä mahdollisimman laajalti.

Komissio torjuu disinformaation ja väärän tiedon leviämistä verkossa. Näin se pyrkii varmistamaan eurooppalaisten arvojen ja demokraattisten järjestelmien suojelun. Aloitteisiin kuuluvat disinformaatiota koskeva toimintasuunnitelma ja käytännesäännöt valeuutisten ja disinformaation torjumiseksi, Euroopan demokratiatoimintasuunnitelma ja eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi.

EU:n käytännesäännöillä verkossa esiintyvän laittoman vihapuheen torjumiseksi pyritään varmistamaan, että rasismin ja muukalaisvihamielisen sisällön poistamista koskevat pyynnöt käsitellään nopeasti. Yritykset, muun muassa Facebook, Twitter, Instagram ja Snapchat, ovat sitoutuneet käsittelemään nämä pyynnöt mahdollisuuksien mukaan 24 tunnin kuluessa ja poistamaan sisällön tarvittaessa.

Lasten verkkoturvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Eurooppalainen strategia internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta on vaikuttanut useimpien jäsenvaltioiden toimintatapoihin ja luonut maailmanlaajuisen viitekehyksen lasten suojelemiseksi ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseksi verkossa. EU:n rahoittama Safer Internet -keskusten verkosto auttaa lisäämään tietoisuutta verkkoturvallisuudesta ja edistää lasten osallistumista tähän. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevissa uusissa säännöissä edellytetään, että verkossa toimivat videonjakamisalustat toteuttavat toimia, joilla rajoitetaan lasten pääsyä haitalliseen sisältöön. EU:n digipalvelusäädöksessä ennakoidaan lisäksi erityisiä velvoitteita, joilla puututaan lasten hyvinvointiin kohdistuviin merkittäviin riskeihin. Komissio on myös esittänyt EU:n strategian lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/shaping-europe-digital-future_fi
Betterinternetforkids.eu

EU edistää avoimuutta ja demokraattista osallistumista oikeudenmukaiseen eurooppalaiseen poliittiseen järjestelmään ja kannustaa aktiivisesti ihmisiä osallistumaan EU:n päätöksentekoprosessiin.

EU:ssa noudatetaan edustuksellisen demokratian periaatetta: kansalaisia edustaa EU:n tasolla suoraan Euroopan parlamentti ja jäsenvaltioita Eurooppa-neuvosto sekä Euroopan unionin neuvosto. EU tekee työtä eurooppalaisen demokratian suojelemiseksi, vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien edistämiseksi sekä EU:n kansalaisten vaalioikeuksien kunnioittamiseksi.

Mitä EU tekee

Vuonna 2019 pidetyissä EU-vaaleissa äänestysaktiivisuus oli korkein yli 20 vuoteen (yli 50 %), mikä osoittaa, että demokraattinen osallistuminen EU:ssa on terveellä tasolla ja ihmiset haluavat saada äänensä kuuluville.

Euroopan tulevaisuuskonferenssi käynnistettiin osana EU:n sitoumusta kuunnella kansalaisia ja antaa heille enemmän sananvaltaa sen suhteen, mitä EU tekee ja miten se toimii heidän hyväkseen. Vuoden kestänyt aloite tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden eurooppalaisille jakaa ajatuksiaan ja kertoa odotuksistaan kansalaisjohtoisten keskustelujen kautta.

EU:n kansalaiset voivat osallistua EU:n päätöksentekoprosessiin monilla tavoin. Kerro mielipiteesi -verkkosivustolla ihmiset ja yritykset voivat jakaa mielipiteitään uusista EU:n politiikkatoimista ja voimassa olevista laeista. Eurooppalainen kansalaisaloite taas antaa ihmisille mahdollisuuden pyytää komissiota ehdottamaan EU:n vastuualueisiin kuuluvaa lainsäädäntöä, kun miljoona ihmistä vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta on allekirjoittanut aloitteen. Kansalaiskeskustelut antavat ihmisille mahdollisuuden kysyä EU-poliitikoilta kysymyksiä, esittää huomioita ja kertoa, miten EU:n toimet vaikuttavat heihin.

Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman tavoitteena on lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja vahvistaa demokratiaa EU:ssa toimenpiteillä, joilla pyritään edistämään vapaita ja oikeudenmukaisia vaaleja, torjumaan disinformaatiota ja vahvistamaan tiedotusvälineiden vapautta. Komissio on osana näitä kysymyksiä koskevaa työtään esittänyt konkreettisia toimia, joiden tavoitteena on parantaa toimittajien ja media-alan ammattilaisten turvallisuutta ja suojella heitä perusteettomilta kanteilta.

Komissio on ehdottanut uusia sääntöjä, joilla lisätään maksullisen poliittisen mainonnan läpinäkyvyyttä, sillä poliittisen mainonnan merkitys kampanjoinnissa on kasvanut viime vuosina EU:ssa. Se on ehdottanut myös EU:n poliittisten puolueiden rahoitusta sekä liikkuvien kansalaisten vaalioikeuksia koskevien EU:n nykyisten sääntöjen päivittämistä. Komissio raportoi kolmen vuoden välein edistymisestä kohti tosiasiallista EU:n kansalaisuutta sekä tulevien vuosien painopisteistä EU:n kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien osa-alueella.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/new-push-european-democracy_fi

EU:n budjetissa eli talousarviossa päätetään, miten EU:n yhteisiä varoja käytetään parhaiten EU:n politiikan edistämiseksi. Kun EU-maat yhdistävät voimavaransa EU:n tasolla, ne saavuttavat enemmän kuin silloin, jos ne työskentelisivät yksin. Yhdessä pystytään tarttumaan haasteisiin, jotka eivät tunne rajoja, kuten ilmastonmuutos tai koronaviruspandemia.

EU:n talousarvio perustuu seitsemän vuotta kattavalle pitkän aikavälin suunnitelmalle. Euroopan parlamentti ja EU-maiden ministerit Euroopan unionin neuvostossa päättävät vuosittaisesta talousarviosta komission ehdotuksen pohjalta. EU:n vuoden 2022 talousarvio on 170 miljardia euroa. Vaikka summa on suuri, se on vain noin yksi prosentti EU-maiden talouksien vuosittain tuottamasta varallisuudesta. Alle 7 prosenttia tästä menee EU:n hallintoon.

EU:n talousarvion varat saadaan pääosin tullimaksuista, kunkin EU-maan arvonlisäveroon ja kierrättämättömään muovijätteeseen perustuvista maksuosuuksista sekä jokaisen maan omasta rahoitusosuudesta, joka perustuu sen bruttokansantuloon. Jotta EU:n rahoja ei käytettäisi väärin, Euroopan petostentorjuntavirasto tutkii itsenäisesti EU:n varoihin liittyvää korruptiota, petoksia ja muita laittomia toimia sekä kehittää petostentorjuntapolitiikkaa komissiolle.

Mitä EU tekee

EU:n varoista myönnetyllä kahden biljoonan euron investointipaketilla on ollut keskeinen asema koronaviruskriisin torjunnassa. Summa koostuu EU:n vuosien 2021–2027 pitkän aikavälin talousarviosta myönnetystä 1 211 miljardin euron osuudesta, ja sitä täydennetään 807 miljardilla eurolla Euroopan unionin väliaikaisesta NextGenerationEU-elpymisvälineestä. Tämän paketin varoilla tuetaan Euroopan talouden elpymistä ja ohjataan muutosta kohti modernimpaa, kestävämpää ja selviytymiskykyisempää EU:ta. EU rahoittaa NextGenerationEU-välineen ottamalla lainaa pääomamarkkinoilta. Laina-aika jatkuu aina vuoteen 2058 saakka. Takaisinmaksun helpottamiseksi EU:ssa mietitään uusien tulonlähteiden lisäämistä EU:n talousarvioon.

EU:n talousarvion varojen turvin EU pystyi esimerkiksi tekemään koronavirusrokotteiden ennakkohankintasopimuksia lääkeyhtiöiden kanssa. Näin EU varmisti 4,2 miljardin rokoteannoksen saannin.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 EU:n talousarvion varoja käytettiin hätäapuun, tukeen rajalla ja EU-maissa sekä lieventämään sodan humanitaarisia seurauksia.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/strategy/eu-budget_fi

EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan avulla pystytään vastaamaan tehokkaasti muuttoliikkeen haasteisiin.

EU pyrkii torjumaan laitonta muuttoliikettä ja ihmissalakuljetusta sekä pelastamaan ihmishenkiä ja turvaamaan ulkorajansa. EU haluaa kuitenkin pysyä houkuttelevana vaihtoehtona ammattitaitoisille maahanmuuttajille.

Laiton maahanmuutto on vähentynyt lähes 90 prosenttia vuodesta 2015, sillä ulkorajojen valvontaa ja muuttoliikkeen hallitsemista on uudistettu.

Mitä EU tekee

Komissio esitti vuonna 2020 ehdotuksen uudeksi muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseksi, joka pohjautuu vuoden 2016 jälkeen saavutettuun edistykseen. Sopimuksella perustetaan tehokas järjestelmä muuttoliikkeen hallitsemiseksi ja laittoman maahanmuuton käsittelemiseksi myös kriisiaikoina. Sillä varmistetaan oikeudenmukainen vastuunjako ja vahvistetaan solidaarisuutta EU-maiden välillä sekä lisätään hakijoiden luottamusta järjestelmään.

Sopimuksella halutaan taata turvapaikkaa todella tarvitsevien oikeus jäädä EU:hun. Ensimmäisellä vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotouttamista koskevalla EU:n strategialla taas pyritään auttamaan henkilöitä, joilla ei ole oikeutta jäädä EU:hun, palaamaan vapaaehtoisesti kotimaahansa ja löytämään siellä uusia mahdollisuuksia.

Uudella laillista muuttoliikettä koskevalla politiikalla pyritään houkuttelemaan ammattitaitoisia maahanmuuttajia. Tämä hyödyttää EU:n taloutta, vahvistaa yhteistyötä muiden maiden kanssa ja parantaa muuttoliikkeen hallintaa pitkällä aikavälillä.

Kotoutuminen ja osallisuus ovat avaintekijöitä Eurooppaan muuttaville ihmisille, paikallisyhteisöille sekä yhteiskunnan pitkän aikavälin hyvinvoinnille ja talouden vakaudelle. Vaikka kotouttamispolitiikka on ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulla, myös EU haluaa toimia tehokkaammin asiassa. Kotouttamista ja osallisuutta koskevalla toimintasuunnitelmalla 2021–2027 halutaan tukea osallisuutta parantamalla työpaikkojen, terveydenhoidon, asuntojen ja koulutuksen saatavuutta.

Maahanmuuttajien salakuljetuksen torjunnan tehostaminen on sekä EU:n että jokaisen EU-maan ja kumppanimaan yhteinen haaste. Vuodesta 2015 lähtien EU:n ja sen jäsenmaiden operaatioissa on pelastettu merellä yli 650 000 ihmishenkeä. Uudistetussa maahanmuuttajien salakuljetuksen vastaisessa EU:n toimintasuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä salakuljetuksen torjumiseksi ja ehkäisemiseksi yhteistyössä kumppanimaiden kanssa.

EU:ssa suojellaan henkilöitä, jotka pakenevat kotimaastaan vainon tai vakavan vaaran vuoksi. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 EU toimi nopeasti ja tarjosi välitöntä apua sotaa pakeneville ihmisille, kuten tilapäistä suojelua EU:ssa. Tilapäiseen suojeluun oikeutetut ihmiset saavat oleskeluluvan, oikeuden työntekoon, asuntoon ja terveydenhuoltoon, ja lapsille taataan pääsy koulutukseen.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/home-affairs/policies/migration-and-asylum_en

EU:n sisäraja-alueen ansiosta yli 425 miljoonaa ihmistä 26 maassa voi matkustaa vapaasti maasta toiseen. Sama oikeus koskee myös näissä maissa asuvia muiden maiden kansalaisia sekä alueella vierailevia turisteja, vaihto-opiskelijoita ja liikematkustajia.

Schengenin sopimuksen ansiosta rajatarkastukset on asteittain poistettu monilta EU:n sisärajoilta. Yli 1,7 miljoonaa ihmistä asuu yhdessä Schengen-maassa ja työskentelee toisessa, ja Schengen-maiden välillä matkustaa päivittäin yli 3,5 miljoonaa ihmistä. Schengen-alue edistää myös sisämarkkinoiden toimintaa, sillä sen ansiosta tavarat ja palvelut voivat liikkua vapaasti.

Mitä EU tekee

Schengen-sopimus allekirjoitettiin vuonna 1985. Suurin osa EU-maista (lukuun ottamatta Bulgariaa, Irlantia, Kroatiaa, Kyprosta ja Romaniaa) on sittemmin liittynyt Schengen-alueeseen ja niiden lisäksi neljä EU:n ulkopuolista maata (Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein).

Sisärajojen poistaminen ei kuitenkaan voi tapahtua turvallisuuden kustannuksella. Koska sisärajoilla ei suoriteta tarkastuksia, Schengen-maat ovat yhdistäneet voimansa parantaakseen turvallisuutta yhteisten sääntöjen mukaisilla tiukemmilla tarkastuksilla alueen ulkorajoilla.

EU-maiden lainvalvontaviranomaisten välinen operatiivinen yhteistyö on olennaisen tärkeää EU:n sisäiselle turvallisuudelle. Yksi tärkeimmistä yhteistyön välineistä on Schengenin tietojärjestelmä, jonka kautta tietoja etsityistä ja kadonneista henkilöistä ja esineistä voidaan vaihtaa reaaliaikaisesti.

Vuonna 2017 EU:ssa otettiin käyttöön uudet säännöt, joilla tehostettiin tietokantojen käyttöön perustuvia tarkastuksia kaikille ulkorajat ylittäville henkilöille, myös EU:n kansalaisille, jotta varmistettaisiin, että he eivät muodosta uhkaa sisäiselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle. Vuoden 2023 loppuun mennessä otetaan käyttöön Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS), jonka avulla esitarkastetaan EU:n ulkopuolelta tulevat matkustajat, jotka eivät tarvitse viisumia Schengen-alueelle. ETIAS-järjestelmää sovelletaan myös Bulgariaan, Kroatiaan, Kyprokseen ja Romaniaan. Sen avulla paikataan turvallisuustiedoissa olevia aukkoja ja vältetään matkustajille koituvia viivästyksiä rajalla.

Ehdotetuissa uudistetuissa säännöissä on otettu huomioon koronaviruspandemian opetukset ja pyritään varmistamaan, että sisärajatarkastukset otetaan käyttöön vasta viimeisenä keinona. Niihin sisältyy myös yhteisiä välineitä, joiden avulla ulkorajojen valvontaa voidaan tehostaa kansanterveydellisissä kriisitilanteissa.

Euroopan raja- ja merivartiovirastolla (Frontex) on tärkeä tehtävä suojella EU:n ulkorajoja ja hallita muuttoliikettä. Viraston ensimmäiset pysyvät joukot lähetettiin asemapaikoilleen 1.1.2021. Pysyvien joukkojen täysi 10 000 rajavartijan vahvuus saavutetaan vuoteen 2027 mennessä.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/home-affairs/policies/schengen-borders-and-visa_en

Euroopan unioni pyrkii luomaan kaikille turvallisen EU:n sekä fyysisessä että digitaalisessa ympäristössä liikuttaessa ja yhteiskunnan eri tasoilla.

Voimme luottaa siihen, että EU:n sisällä liikkuessamme vapauttamme ja turvallisuuttamme vaalitaan kaikkialla. EU-maat, virastot ja muut kumppanit työskentelevät yhdessä varmistaakseen kansalaisten turvallisuuden sekä torjuakseen uhkia ja rikollisuutta. Tätä varten EU:ssa tehdään poliittisia päätöksiä ja annetaan keinoja yhteistyön tiivistämiseksi.

Mitä EU tekee

Uusi EU:n turvallisuusunionistrategia kattaa vuodet 2020–2025, ja sen kolme keskeistä teemaa ovat

• järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan torjunta
• terrorismin ja radikalisoitumisen ehkäisy
• kyberrikollisuuden torjunta.

Järjestäytynyt rikollisuus aiheuttaa suurta kärsimystä uhreille ja valtavia taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle, sillä sen takia menetetään vuosittain arviolta 218–282 miljardia euroa. EU:n tason toimia pyritään tehostamaan monin eri keinoin. EU:lla on uusi strategia järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, huumausainestrategia 2021–2025, toimintasuunnitelma ampuma-aseiden laittoman kaupan torjumiseksi sekä toimintasuunnitelmat ihmiskaupan ja lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi.

Uudella terrorismin vastaisella ohjelmalla komissio haluaa tehostaa terrorismin torjuntaa parantamalla terroriuhkien ennakoimista ja ehkäisyä, niiltä suojautumista ja niihin vastaamista. Lakialoitepakettiin kuuluu lakiesityksiä, joilla pyritään vahvistamaan EU:n sääntöjä rahanpesun ehkäisemiseksi ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi. EU haluaa myös ehkäistä radikalisoitumista. Internetyritysten on 7.6.2022 alkaen poistettava terroristinen sisältö verkosta tunnin sisällä siitä, kun ne saavat viranomaisilta poistomääräyksen.

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol) torjuu kaikenlaista rikollisuutta ja terrorismia sekä tekee yhteistyötä EU:n ulkopuolisten kumppanimaiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust) helpottaa kansallisten oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä vakavan järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, ja eurooppalaisella pidätysmääräyksellä on korvattu pitkälliset luovutusmenettelyt rikoksesta epäiltyjen tai tuomittujen palauttamiseksi takaisin maahan, jossa heitä syytetään tai jossa he ovat saaneet tuomion.

EU torjuu kaikenlaista kyberrikollisuutta. EU:n uudella kyberturvallisuusstrategialla pyritään varmistamaan, että sekä kansalaiset että yritykset voivat kaikissa tilanteissa nauttia luotettavista ja turvallisista palveluista sekä digitaalisista välineistä. EU:n kyberturvallisuusasetuksella vahvistetaan puolestaan EU:n puolustusta laajamittaista ja rajat ylittävää kyberrikollisuutta vastaan.

EU:n ulkorajojen vahvistamiseen osallistuvat kaikki tarvittavat osapuolet, mm. vahvistettu Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) ja tulliliitto. EU:n tietojärjestelmien avulla pystytään vaihtamaan ja jakamaan tietoja, mikä tehostaa tarkastuksia ulkorajoilla.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/home-affairs/policies/internal-security_en
https://ec.europa.eu/home-affairs/policies/law-enforcement-cooperation_en

EU auttaa parantamaan koulutuksen laatua kannustamalla ja tukemalla jäsenmaiden yhteistyötä ja täydentämällä niiden toimia. Erasmus+ -ohjelma tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden opiskella, kouluttautua, hankkia työkokemusta ja osallistua vaihtoihin.

Koulutukseen investoimalla voidaan vaikuttaa tehokkaasti ihmisten tulevaisuuteen. EU pyrkii yhdessä jäsenmaiden kanssa parantamaan koulutustuloksia, vähentämään opintonsa keskeyttäneiden määrää, korjaamaan osaamisvajeita ja varmistamaan, että kaikki eurooppalaiset voivat hyötyä vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä.

Mitä EU tekee

Kukin EU-maa vastaa omasta koulutusjärjestelmästään, mutta EU auttaa niitä parantamaan koulutuksen laatua jakamalla hyviä käytäntöjä, asettamalla tavoitteita, määrittämällä standardeja sekä tarjoamalla rahoitusta ja asiantuntemusta.

EU:n tavoitteena on luoda eurooppalainen koulutusalue, joka poistaa oppimisen esteitä ja parantaa kaikkien pääsyä laadukkaaseen koulutukseen. Aloite kattaa kaikki koulutusasteet ja sen päätavoitteet ovat:

• parantaa koulutuksen laatua ja tasapuolisuutta
• tukea opettajia, kouluttajia ja koulujen johtajia
• edistää yleisesti digitaalisten taitojen oppimista
• edistää vihreän koulutuksen aloitteita
• vahvistaa maailmanlaajuista koulutusyhteistyötä.

Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa (2021–2027) otetaan huomioon koronaviruspandemian opetukset. Suunnitelman tavoitteena on parantaa digitaalista lukutaitoa ja kannustaa EU-maita yhteistyöhön, kun ne muokkaavat koulutusjärjestelmiään vastaamaan digitaalisen ajan haasteisiin. Euroopan osaamisohjelman tavoitteena on auttaa ihmisiä kehittämään taitoja, joita tarvitaan muuttuvassa työelämässä, ja siinä asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet täydennys- ja uudelleenkoulutukselle vuoteen 2025 mennessä.

Erasmus+ on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, jolla tuetaan liikkuvuutta ja oppimista. Ohjelman kokonaisbudjetti on yli 28 miljardia euroa, eli kaksinkertainen verrattuna edelliseen ohjelmakauteen. Sen avulla yli kymmenen miljoonaa ihmistä voi opiskella, harjoitella, hankkia työkokemusta tai osallistua vapaaehtoistyöhön jossakin toisessa maassa vuosien 2021–2027 välillä. DiscoverEU-aloite on nykyään osa Erasmus+ -ohjelmaa, ja se suo 18-vuotiaille mahdollisuuden matkustaa ympäri Euroopan unionia ilmaisella matkakortilla. Aloitteen ansiosta jo yli 130 000 nuorta on saanut mahdollisuuden oppia enemmän Euroopan kulttuurista ja historiasta, saada uusia ystäviä ja parantaa kielitaitoaan.

EURESin kohdennetulla liikkuvuusohjelmalla (EURES Targeted Mobility Scheme) autetaan yli 18-vuotiaita etsimään töitä, koulutusta tai oppisopimuspaikkoja toisissa EU-maissa. Europassi on yhteinen eurooppalainen ansioluettelomalli, jonka avulla työntekijöiden on helpompi hakea töitä ulkomailta.

Lisätietoa: https://education.ec.europa.eu/fi

Nuorisopolitiikan ja -ohjelmien avulla EU pyrkii parantamaan nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia kouluttautua ja saada töitä sekä varmistamaan, että nuoret voivat olla mukana yhteiskunnan toiminnassa kaikilla sen osa-alueilla.

EU tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia nuorisopolitiikallaan esimerkiksi koulutuksen ja työllisyyden alalla sekä edistää EU-maiden välistä yhteistyötä.

Mitä EU tekee

EU:n nuorisostrategia muodostaa puitteet EU:n nuorisopoliittiselle yhteistyölle vuoteen 2027 asti. Sen tavoitteena on

• tukea nuorten henkilökohtaista kehitystä ja kasvua ja antaa heille elämäntaitoja
• rohkaista nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen ja edistämään myönteistä muutosta EU:n arvojen ja eurooppalaisen identiteetin innoittamina
• parantaa poliittisia päätöksiä, jotka vaikuttavat nuoriin kaikilla aloilla, erityisesti työllisyyden, koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalisen osallisuuden aloilla
• edistää nuorten köyhyyden ja kaikenlaisen syrjinnän poistamista ja kannustaa nuorten sosiaalista osallisuutta.

Nuorilla on EU:n politiikassa keskeinen osa, oli kyse sitten NextGenerationEU:sta, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta tai Euroopan digitaalisesta vuosikymmenestä. Vuosi 2022 nimettiin Euroopan nuorison teemavuodeksi. Vuoden aikana juhlistetaan, tuetaan ja rohkaistaan nuoria mukaan toimintaan. Huomion kohteena ovat erityisesti nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

EU:lla on käynnissä useita ohjelmia ja aloitteita, joilla kannustetaan nuoria toimimaan aktiivisemmin yhteiskunnassa ja hyödyntämään muissa maissa saatavia kokemuksia.

Erasmus+ on koulutusta, nuorisoa ja urheilua tukeva EU:n ohjelma. Ohjelman kokonaisbudjetti on yli 28 miljardia euroa, ja sen tavoitteena on antaa yli 10 miljoonalle ihmiselle mahdollisuus hankkia tietoja ja taitoja ulkomailla hankittujen kokemusten, kuten opiskelun, harjoittelun, oppisopimuskoulutuksen, vaihtojen, opetuksen, koulutuksen, nuorisotyön ja urheilun, kautta vuosina 2021–2027.

Nuorisotakuujärjestelmällä tuetaan nuorten työllisyyttä varmistamalla, että jokainen alle 30-vuotias saa tarjouksen kunnollisesta työ-, harjoittelu-, oppisopimus- tai jatkokoulutuspaikasta neljän kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä tai virallisen koulutuksen päättämisestä. Uudella ALMA-aloitteella (Aim, Learn, Master, Achieve) tuetaan muita heikommassa asemassa olevia nuoria tarjoamalla heille työkokemusta toisessa jäsenvaltiossa.

Uuden Euroopan solidaarisuusjoukkojen ohjelman kokonaisbudjetti on yli miljardi euroa vuosiksi 2021–2027. Se tarjoaa noin 270 000 nuorelle mahdollisuuden auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin ja humanitaarisiin haasteisiin vapaaehtoistyön avulla kotimaassa tai ulkomailla.

Euroopan nuorisoportaalista saa tietoa esimerkiksi DiscoverEU-aloitteen tarjoamista matkustusmahdollisuuksista ja EU:n nuorisodialogista, jonka kautta nuoret voivat suoraan kertoa päättäjille heille tärkeistä asioista.

Euroopan nuorisoviikko järjestetään joka toinen vuosi vuorotellen Euroopan nuorisotapahtuman kanssa.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/policies/youth_fi#policies

EU pyrkii säilyttämään Euroopan yhteisen kulttuuriperinnön ja antamaan kaikille mahdollisuuden tutustua siihen. EU tukee taidealoja ja auttaa kulttuurialaa ja luovia aloja menestymään Luova Eurooppa -ohjelmalla. Urheilua ja liikuntaa edistetään Erasmus+ -ohjelman avulla.

Kulttuuri ja luovuus ovat tärkeä osa eurooppalaisuutta, ja niillä on keskeinen sija EU:n kulttuuripolitiikassa. Euroopan rikas kulttuuriperintö, aktiivinen kulttuuriala ja dynaamiset luovat alat rikastuttavat miljoonien ihmisten elämää, tuovat heille iloa ja vahvistavat identiteettiä.

Urheilu ja liikunta ovat olennainen osa miljoonien eurooppalaisten elämää. Urheilu edistää terveyttä ja hyvinvointia, ja sillä voidaan puuttua rasismin ja sosiaalisen syrjäytymisen kaltaisiin ongelmiin sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Mitä EU tekee

EU pyrkii suojelemaan Euroopan kulttuuriperintöä ja monimuotoisuutta eri maissa ja edistämään kulttuurialan ja luovien alojen vaikutusta talouteen ja yhteiskuntaan. EU:n toimilla halutaan ratkaista alan haasteita ja kannustaa innovointia kulttuurialalla. Euroopan uusi kulttuuriohjelma sisältää konkreettisia toimia kulttuurin koko potentiaalin hyödyntämiseksi.

Luova Eurooppa -ohjelman määrärahat ovat 2,4 miljardia euroa vuosille 2021–2027. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Euroopan kulttuurialaa ja luovia aloja sekä auttaa niitä toipumaan koronaviruspandemiasta. Luova Eurooppa -ohjelmalla tuetaan myös erilaisia aloitteita, kuten EU:n palkintoja, joita myönnetään kulttuuriperinnön, arkkitehtuurin, kirjallisuuden ja musiikin alalla sekä Euroopan kulttuuriperintötunnusta ja Euroopan kulttuuripääkaupunkihanketta. Ohjelman media-lohkosta tuetaan audiovisuaalisten teosten, kuten elokuvien, televisiosarjojen, videopelien ja immersiivisen sisällön kehittämistä, levitystä ja myynninedistämistä. EU:n audiovisuaali- ja mediapolitiikalla pyritään vahvistamaan Euroopan audiovisuaalista alaa ja parantaa sisältöjen saatavuutta kaikkialla EU:ssa.

Digitaaliteknologia tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia säilyttää ja välittää kulttuurisisältöä ja tehdä siitä saavutettavaa kaikille yleisöille. Euroopan digitaalisen kulttuurialustan Europeanan kautta kaikki voivat tutustua rikkaaseen kulttuuriperintöön. Kokoelma kattaa yli 4 000 museota, taidegalleriaa, kirjastoa ja arkistoa eri puolilta Eurooppaa.

EU tukee urheilua, sillä se edistää ihmisten terveyttä, luo yhteisöllisyyttä, vaalii sosiaalista osallisuutta ja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia.

Erasmus+ -ohjelmasta annetaan rahoitusta aloitteille, joilla autetaan kehittämään, jakamaan ja toteuttamaan innovatiivisia ideoita ja edistämään ruohonjuuritason urheilua. Vuonna 2020 EU tuki 315:tä hanketta, joilla edistettiin terveyttä, sosiaalista osallisuutta ja urheilun rehellisyyttä. #BeInclusive EU Sport Awards -palkinnolla annetaan tunnustusta järjestöille, jotka hyödyntävät urheilua parantaakseen heikommassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista osallisuutta. Euroopan urheiluviikolla kannustetaan eurooppalaisia aktiivisemmiksi arjessaan.

Lisätietoa: https://ec.europa.eu/info/topics/culture-and-media_fi
https://ec.europa.eu/info/topics/sport_fi